Kimmo Pohjonen
| Kimmo Pohjonen | |
|---|---|
Kimmo Pohjonen vuonna 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. elokuuta 1964 |
| Ammatti | muusikko, sÀveltÀjÀ |
| Muusikko | |
| Soittimet | harmonikka |
| Yhtyeet | Kimmo Pohjonen Zone, Kimmo Pohjonen & Mats Gustafsson, Kimmo Pohjonen & Eric Echambard Kimmo Pohjonen & Kronos Quartet |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| www.kimmopohjonen.com | |
LöydÀ lisÀÀ muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kimmo Pohjonen (s. 16. elokuuta 1964 Viiala)[1] on suomalainen harmonikkataiteilija ja sÀveltÀjÀ. Pohjonen on esiintynyt uransa aikana yli tuhannella kansainvÀlisellÀ festivaalilla ja konserttitaloissa. Pohjosen musiikkia on kuultu improvisaation, rockin, kansanmusiikin, avantgarden ja klassisen musiikin sekÀ tanssin ja mediataiteen yhteyksissÀ.
Pohjosen yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Kronos-kvartetti, Pat Mastelotto (King Crimson), Trey Gunn, Mats Gustafsson, Samuli Kosminen, Sami KuoppamĂ€ki, Timo KĂ€mĂ€rĂ€inen, tanssija Minna TervamĂ€ki, Helsinki Nelson -painiryhmĂ€ ja ukrainalainen maailmanmusiikkiyhtye DahâaBrahâa.
Pohjonen aloitti uransa kansanmusiikin parissa mutta on soittanut myös iskelmÀ- ja rockmusiikkia.[2] HÀn on julkaissut lukuisia albumeita. Vuonna 2011 Kronos-kvaretin ja Samuli Kosmisen kanssa yhdessÀ julkaistu Uniko valittiin Top of the World -albumiksi arvostetussa Songlines Magazinessa. Pohjonen on sÀveltÀnyt myös elokuvamusiikkia, tunnetuimpana musiikki elokuvaan Jadesoturi, josta hÀn sai Samuli Kosmisen kanssa parhaan musiikin Jussin vuonna 2005. Vuonna 2012 Kimmo Pohjosesta julkaistu dokumenttielokuva Soundbreaker on palkittu lukuisilla festivaaleilla, ja sitÀ on esitetty yli 30 maassa.
Pohjonen on saanut useita tunnustuksia ja palkintoja. Vuosina 1996â1998 Pohjonen oli vuoden kansanmuusikko[2]. HĂ€n on ollut ehdolla muun muassa BBC Radio 3 Music Awardsissa kolmessa eri kategoriassa vuosina 2002, 2005 ja 2012. Vuonna 2012 Pohjoselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali ja Vuoden esteettinen teko -palkinto konsertista romanikatusoittajien kanssa. Pohjonen on ollut ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi 2013[3] ja 2015[4]. Vuonna 2016 Pohjonen sai monialaisen taiteen valtionpalkinnon[5] ja Emma-palkinnon.[6]
Pohjoselle myönnettiin taiteilijaelÀke 2026.[7]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]- Kielo (1999)
- Kalmuk (2002)
- Kluster (2002) (Kimmo Pohjonen/Samuli Kosminen Kluster)
- Iron Lung (2004)
- Uumen (2005) (Kimmo Pohjonen / Eric Echampard)
- 8 Armed Monkey (2005) (KTU)
- Keskusteluja (2006) (Kimmo Pohjonen/Samuli Kosminen Kluster)
- Quiver (2008) (KTU)
- Uniko (2011) (Kronos Quartet/Kimmo Pohjonen/Samuli Kosminen)
- Murhaballadeja (2012) (Heikki Laitinen/Kimmo Pohjonen)
- Sensitive Skin (2015)
- Voice of Northern Lowland (2022) (Pohjonen Alanko

Vierailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]- Ismo Alanko SÀÀtiö, Pulu (1998)
- Ismo Alanko SÀÀtiö, Luonnossa (1999)
- Ismo Alanko SÀÀtiö, SisÀinen solarium (2000)
- Pinnin Pojat (1992)
- Pinnin Pojat, Gogo 4 (1994)
- Pinnin Pojat, Hala Hoa Hi! (1994)
- Erkki Rankaviita ja Pinnin Pojat (1996)
- Ottopasuuna (1992)
- Ottopasuuna (1993)
- Ottopasuuna, Suokaasua "Swampgas" (1996)
- Eric Peltoniemi, Suomi (1993)
- Suomen miesorkesteri (1993)
- Suomen miesorkesteri, Kide (1995)
- Suomen miesorkesteri ja Heikki Laitinen (1997)
- Toni Rossi & Sinitaivas (1990)
- Toni Rossi & Sinitaivas (1992)
- Toni Rossi & Sinitaivas (1994)
LĂ€hteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiĂ€]- â Sommar, Heidi: Kimmo Pohjonen oivalsi, ettĂ€ kaikki pitÀÀ tehdĂ€ itse ElĂ€vĂ€ arkisto. 16.4.2014. Yle. Viitattu 25.9.2015.
- 1 2 Factum, osa 6 vuodelta 2005, s. 50.
- â Aikaisemmat palkinnonsaajat ja palkintoehdokkaat Pohjoismaiden neuvosto. Arkistoitu 26.9.2015. Viitattu 25.9.2015.
- â Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon ehdokkaat 2015 Pohjoismaiden neuvosto. Arkistoitu 26.9.2015. Viitattu 25.9.2015.
- â Aromaa, Jonni: Harmonikkataiteilija, sĂ€veltĂ€jĂ€ Kimmo Pohjonen saa monialaisen taiteen valtionpalkinnon Yle Uutiset. 7.12.2016. Viitattu 29.12.2016.
- â Kimmo Pohjonen sai Emma-patsaan uusimmasta levystÀÀn Akaan Seutu. 15.3.2016. Viitattu 16.8.2020.
- â ElĂ€kkeet | Uudet taiteilijaelĂ€kkeet on myönnetty, eniten saavat kuvataide- ja musiikkiala Helsingin Sanomat. 9.3.2026. Viitattu 14.3.2026.