Siirry sisältöön

Lumileopardi

Wikipediasta
Lumileopardi
Lumileopardi
Lumileopardi
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Feliformia
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Alaheimo: Pantherinae
Suku: Panthera
Laji: uncia
Kaksiosainen nimi

Uncia uncia
(Schreber, 1775)

Lumileopardin levinneisyys vuonna 2017.
Lumileopardin levinneisyys vuonna 2017.
Alalajit
  • P. u. uncia
  • P. u. unciodes
Katso myös

  Lumileopardi Wikispeciesissä
  Lumileopardi Commonsissa

Lumileopardi (Panthera uncia, ennen Uncia uncia[1]) on iso kissaeläinlaji, joka elää Keski- ja Etelä-Aasian vuoristoissa. Se on korkeilla vuoristoalueilla elävä petoeläin, joka voi kasvaa häntä mukaan lukien noin 2,1 metrin pituiseksi. Sen ravinto koostuu monenlaisista eläimistä.

Lumileopardi luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi, ja sitä uhkaavat muun muassa saaliseläinten väheneminen, elinympäristöjen häviäminen ja heikkeneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä salametsästys.

Taksonomia ja evoluutio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lumileopardin kallo Wiesbadenissa Saksassa.

Lumileopardi kuuluu isojen kissojen alaheimoon yhdessä muun muassa leijonan ja tiikerin kanssa. Lajin anatomisten erityispiirteiden perusteella jotkut tutkijat ovat luokitelleet sen omaksi Uncia-suvukseen. Lumileopardilla on muun muassa muita isoja kissaeläimiä lyhyempi kallo ja pyöreämmät silmäkuopat.[2]

Nimestään huolimatta lumileopardi on läheisempää sukua tiikerille kuin leopardille.[3] Geenitutkimusten mukaan lumileopardien ja tiikerien yhteinen esi-isä erkani muiden suurten kissaeläinten kehityslinjasta noin 3,9 miljoonaa vuotta sitten. Lumileopardien ja tiikerien kehityslinjat puolestaan erkanivat toisistaan noin 3,2 miljoonaa vuotta sitten.[2]

Lumileopardilla on hyvä naamioitumiskyky.

Lumileopardin turkki on pehmeä ja koostuu eristävästä aluskarvasta sekä noin viiden senttimetrin pituisista päällyskarvoista.[2] Niiden turkki on tiheämpi kuin lämpimimpien elinympäristöjen kissalajeilla.[4] Lumileopardeja kutsutaan ”vuorten aaveiksi” niiden vaikean havaittavuuden ja hyvän naamioitumiskyvyn vuoksi.[5] Väriltään turkki on vaaleanharmaa, ja siinä on tummia ruusukemaisia kuvioita sekä tumma raita selässä. Vatsapuolella karvat voivat olla noin kymmenen senttimetrin pituisia, ja niiden väritys on tasaisen valkoinen.[2] Pää on suhteellisen pieni, ja kuono on lyhyt ja leveä. Suuren nenäontelon läpi kulkeva kylmä ilma lämpenee ennen etenemistään hengitysteihin.[4]

Urokset ovat hieman naaraita suurempia; niiden paino vaihtelee 44–54 kilogramman välillä, kun taas naaraat painavat 34–39 kilogrammaa.[4] Joidenkin lähteiden mukaan paino voi olla pienimmillään 27 kilogrammaa.[2] Lajin säkäkorkeus on noin 60 senttimetriä.[2]

Lumileopardin pituus on noin 2,1 metriä häntä mukaan lukien.[2] Hännän pituus on 80–105 senttimetriä, ja se auttaa eläintä säilyttämään tasapainonsa. Lisäksi lumileopardi voi kietoa häntänsä kehonsa ympärille lämmittääkseen itseään.[6] Leveät ja tuuheaturkkiset tassut helpottavat liikkumista lumessa. Ne jakavat eläimen painon laajemmalle alueelle ja suojaavat sitä kylmältä.[6]

Elinympäristö ja levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumileopardit elävät korkealla vuoristoissa, tyypillisesti noin 3 000–4 500 metrin korkeudella.[6] Talvisin ne voivat laskeutua 1 800 metrin korkeuteen, kun taas kesäisin ne voivat nousta 5 500 metrin korkeuteen.[2] Ne suosivat jyrkkiä ja vaikeakulkuisia alueita, kuten kallioita, jyrkänteitä ja rotkoja. Niiden lyhyet eturaajat ja pitkät takaraajat soveltuvat liikkumiseen jyrkässä ja rikkonaisessa maastossa.[6]

Lumileopardin levinneisyysalue kattaa Keski- ja Etelä-Aasian vuoristoalueita. Lajia tavataan 12 Aasian maassa: Afganistanissa, Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Mongoliassa, Nepalissa, Pakistanissa, Venäjällä, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa. Kiinan alueella sijaitsee 50–60 prosenttia lumileopardien elinympäristöstä.[4][3] Kaikkiaan niiden levinneisyysalue kattaa noin kaksi miljoonaa neliökilometriä.[3]

Ravinto ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumileopardi on petoeläin, joka on aktiivisimmillaan aamunkoitteen ja iltahämärän aikoihin.[4] Ne saalistavat odottamalla sopivaa hetkeä, hiipimällä lähemmäs havaittua saalista ja hyökkäämällä. Välillä ne saalistavat jyrkillä rinteillä ja putoavat, mikä saattaa olla yksi niiden yleisimmistä luonnollisista kuolinsyistä.[3]

Tiibetin ja Himalajan alueilla lumileopardin ravintoon kuuluvat muun muassa baraalit. Suurella osalla sen jäljellä olevasta elinalueesta esiintyy myös alppivuohia. Lisäksi se saalistaa murmeleita, jäniksiä ja riistalintuja sekä kotieläimiä.[2][7] Lumileopardit liikkuvat laajoilla alueilla, sillä niiden elinympäristössä on vaikea löytää ravintoa. Uroksen elinalue voi olla kooltaan noin 207 neliökilometriä ja naaraan noin 124 neliökilometriä.[7] Ne voivat liikkua yhden yön aikana yli 40 kilometriä.[6]

Lumileopardit ovat yksineläjiä, ja kahden yksilön näkeminen yhdessä on harvinaista. Lumileopardiryhmälle ei ole omaa nimitystä.[2] Ne pystyvät tekemään pitkiä loikkia, ja joidenkin yksilöiden on havaittu hypänneen noin yhdeksän metrin matkan.[6] Lumileopardi ei voi karjua muiden suurten kissaeläinten tavoin. Niiden ääntelyä on kuvattu ”läpitunkevaksi ulvonnaksi”, mikä voi kuulua joen kohinan yli.[6]

Lisääntyminen ja elinikä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lumileopardin poikasia.

Lumileopardit saavuttavat sukukypsyyden noin 2–3 vuoden iässä. Niiden kiima-aika ajoittuu tammikuusta maaliskuun loppuun, jolloin ne etsivät kumppania ääntelemällä. Parittelun jälkeen uros poistuu, ja naaras etsii suojaisan paikan poikasten synnyttämiseen ja kasvattamiseen.[4] Poikaset syntyvät yleensä kesä- tai heinäkuussa 93–104 päivää kestävän tiineyden jälkeen.[4][2]

Poikueessa on yleensä yhdestä viiteen poikasta, tavallisimmin kaksi tai kolme. Poikaset syntyvät sokeina, mutta niillä on syntyessään paksu turkki.[5] Vastasyntyneet poikaset painavat 310–710 grammaa, ja niiden väritys on huomattavasti emoa tummempi.[4] Niiden silmät avautuvat noin viikon kuluttua syntymästä. Noin kahden kuukauden ikäisinä poikaset oppivat juoksemaan ja käyttämään ravintonaan kiinteää ruokaa. Kolmen kuukauden iässä ne alkavat harjoitella saalistamista. Poikaset viettävät emonsa kanssa tavallisesti ensimmäiset 18–22 kuukautta.[4]

Luonnossa lumileopardien elinikä on arviolta 10–13 vuotta, kun taas eläintarhoissa ne voivat elää jopa 22-vuotiaiksi.[4]

Lumileopardin turkis vuonna 1900.

Lumileopardien tarkkaa kannan kokoa on vaikea arvioida niiden vaikeakulkuisen elinympäristön ja arkuuden vuoksi. Laji luokiteltiin uhanalaiseksi vuonna 1972. Vuonna 2017 sen IUCN:n uhanalaisuusluokitus muutettiin vaarantuneeksi.[8]

Vuonna 2017 lumileopardien luonnonvaraisen kannan arvioitiin olevan 4 000–10 000 yksilöä.[8] Lajia uhkaavat muun muassa saaliseläinten väheneminen karjankasvatuksen laajentuessa sen elinalueilla ja elinympäristöjen häviäminen sekä heikkeneminen. Lisäksi lajia salametsästetään sen luiden ja nahan vuoksi, joita hyödynnetään laittomassa eläinkaupassa.[2] Pitkällä aikavälillä lajin suurimpana uhkana pidetään ilmastonmuutosta. Sen vaikutukset voivat hävittää jopa 30 prosenttia lumileopardien elinympäristöstä pelkästään Himalajalla.[5]

Vuosina 2008–2018 lumileopardeja salametsästettiin vuosittain 221–450 yksilöä. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan 90 prosenttia salametsästyksestä tapahtui Kiinassa, Intiassa, Mongoliassa, Pakistanissa ja Tadžikistanissa. Yleisin yksittäinen syy lumileopardien tappamiseen oli kosto karjan saalistamisesta.[9]

Lumileopardien suojelemiseksi on käynnistetty useita toimenpiteitä. Niiden levinneisyysalueelle on perustettu suojelualueita muun muassa Afganistaniin, Mongoliaan ja Kirgisiaan. Kirgisian suojelualueet ovat erityisen merkittäviä, sillä maan vuoristot muodostavat lumileopardeille kulkureitin niiden levinneisyysalueen pohjois- ja eteläosien välillä. Suojelualueiden hyöty on kuitenkin ollut rajallista, sillä 40 prosenttia niistä on liian pieniä lumileopardeille, jotka liikkuvat laajoilla alueilla.[7]

Valtiot ovat tehostaneet toimia lumileopardien salametsästyksen torjumiseksi. Luonnonsuojelujärjestöt puolestaan tekevät yhteistyötä karjankasvattajien kanssa kehittääkseen keinoja, joilla lumileopardit voidaan pitää poissa karjan luota.[7]

Lumileopardi kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aq Bars on Tatarstanin vaakuna. Se on muinainen turkkilainen ja bolgaarilainen symboli, joka tarkoittaa suomeksi ”valkoista leopardia” tai ”lumileopardia”.
Lumileopardi Almatyn kaupungin symbolina.

Perinteisesti alkuperäiskansat ovat pitäneet lumileopardia pyhänä eläimenä, vuorten suojelijana sekä hengellisen voiman symbolina.[10]

Lumileopardi (Aq Bars) on tataarien ja kazakkien kansallissymboli. Se löytyy Almatyn kaupungin virallisesta sinetistä, ja Tatarstanin vaakunassa esiintyy siivekäs lumileopardi. Vastaava leopardi esiintyy myös Pohjois-Ossetia-Alanian vaakunassa. Lumileopardipalkinto myönnettiin neuvostoliittolaisille vuoristokiipeilijöille, jotka kiipesivät Neuvostoliiton kaikille viidelle yli 7 000 metrin huipulle. Lumileopardi on myös Kirgisian partiotyttöyhdistyksen symboli.

  1. 1 2 McCarthy, T. & Mallon, D. & Jackson, R. & Zahler, P. & McCarthy, K.: Panthera uncia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.9.2017. (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Snow leopard Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.9.2026. (englanniksi)
  3. 1 2 3 4 Snow Leopard panthera.org. Viitattu 10.9.2026. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Snow Leopard Fact Sheet PBS. Viitattu 7.9.2026. (englanniksi)
  5. 1 2 3 Where do snow leopards live? And 9 other snow leopard facts WWF. Viitattu 7.9.2026. (englanniksi)
  6. 1 2 3 4 5 6 7 Top 10 facts about Snow Leopards WWF. 21.8.2023. Viitattu 7.9.2026. (englanniksi)
  7. 1 2 3 4 Snow leopard, facts and photos National Geographic. Viitattu 7.9.2026. (englanniksi)
  8. 1 2 Skara, Marija: Lumileopardi ei ole enää erittäin uhanalainen laji Yle Uutiset. 15.9.2017. Viitattu 7.9.2026.
  9. ↑ Valtonen, Riikka: Luonnonsuojelujärjestö: Äärimmäisen uhanalaisia lumileopardeja tapetaan satoja vuosittain Yle Uutiset. 21.10.2016. Viitattu 7.9.2026.
  10. ↑ Action for snow leopards International Union for Conservation of Nature. 14.8.2020. Viitattu 8.9.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lumileopardi Wikimedia Commonsissa