Maaefektialus

Maaefekti- tai patosiipialus, pintaliitäjä tai WIG (engl. Wing In Ground Effect) on hieman lentokonetta muistuttava vesikulkuneuvo, joka lentää joitakin metrejä vedenpinnan (tai harvemmin maanpinnan) yläpuolella käyttäen hyväkseen aerodynaamisen maavaikutuksen antamaa nostetta^[1]. WIG-tekniikalla on mahdollista toteuttaa hyvinkin suuria laitteita, kuten Neuvostoliitossa sotilaskäyttöön suunnitellut ekranoplanit ja Boeingin suunnittelema Pelican. Muutamat yritykset maailmalla valmistavat pieniä maaefektialuksia yksityiskäyttöön.

Patosiipialuksen etuja vedessä liikkuvaan veneeseen nähden ovat nopeus, pienen ilmanvastuksen aiheuttama verraten vähäinen polttoaineen tarve ja matkustusmukavuus, sillä se ei keinu veneen tapaan^[1]. Haittoja puolestaan herkkyys sääoloista sekä laitteiden suunnittelussa ongelmalliseksi havaittu taipumus pyörähtää poikittaisakselinsa ympäri (pitch). Tämä epävakaus voidaan kuitenkin tehokkaasti korjata kookkaalla korkeusvakaimella sekä sopivalla siipien muotoilulla. Verraten suurella nopeudella lähellä veden pintaa liikkuva alus voi olla myös liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen.

Liikenteessä maaefektialukset luokitellaan vesikulkuneuvoiksi.^[2]

Historia

Patosiipialuksen kehittäjä oli suomalainen diplomi-insinööri Toivo J. Kaario, joka sai alukselle maailman ensimmäisen patentin 1930-luvulla^[1]. Valmetin lentomoottoritehtaan tarkastusinsinöörinä toiminut Kaario alkoi kehitellä patosiipialusta eli pintaliitäjää TKK:ssa opiskellessaan vuonna 1931. Hän rakensi ja kokeili pintaliitäjää vuonna 1935 ja sai sille patentit 18630 ja 26122. Maaefektialusten tekniikkaa kehiteltiin edelleen erityisesti Neuvostoliitossa 1960-luvulta alkaen^[1].

Katso myös

Lähteet

1 2 3 4 Palomaa, Antti: Lentävän laivan kehittäjät Yle uutiset. 16.11.2025. Viitattu 29.3.2026.
↑ Muutokset kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehtyyn yleissopimukseen Finlex. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 2.1.2019.

Aiheesta muualla

Boeing Pelican (englanniksi)
Kaspianmeren merihirviön perillinen on tulossa matkustajaliikenteeseen Suomenlahdelle Tiedetuubi 18.02.2016.
Venäjä siirsi Kaspianmeren hirviön museoon – katso video lentävän sotalaivan viimeisestä matkasta Yle 4.8.2020.

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[yle-1] 1 2 3 4 Palomaa, Antti: Lentävän laivan kehittäjät Yle uutiset. 16.11.2025. Viitattu 29.3.2026.

[2] Muutokset kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehtyyn yleissopimukseen Finlex. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 2.1.2019.

[1]

[2]