Sopron
| Sopron | |
|---|---|
 Sopron ilmasta. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Sopron |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Unkari |
| Alue | Nyugat-Dunántúl |
| Lääni | Győr-Moson-Sopron |
| Seutukunta | Sopron-Fertődi |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 169.06 km² |
| Väkiluku (2026) | 60 035 |
| – Väestötiheys | 355,1 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Sopron [ˈʃopron] (saks. Ödenburg) on kaupunki Győr-Moson-Sopronin läänissä Unkarissa lähellä Itävallan rajaa. Se on pinta-alaltaan 169,06 neliökilometrin suuruinen, ja sen asukasluku oli vuoden 2026 alussa 60 035.[1] Kaupungin lisänimi, joka esiintyy myös sen vaakunassa, on latinankielinen Civitas fidelissima (’(mitä) uskollisin kaupunki’), sen muistoksi, että vuonna 1921 järjestetyssä kansanäänestyksessä Sopronin asukkaiden enemmistö äänesti Unkariin kuulumisen puolesta, vaikka kaupunki oli jäänyt vuonna 1920 Trianonin rauhansopimuksessa Itävallan puolelle.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sopronin alueelta on löydetty jälkiä asutuksesta myöhäiseltä kivikaudelta lähtien. Tälle paikalle, joka sijaitsi pohjois-eteläsuuntaisen ”meripihkatien” ja vanhan itä-länsisuuntaisen reitin risteyksessä, syntyi roomalaisvallan aikaan Scarbantia-niminen kaupunki. Tämä tuhoutui kansainvaellusten aikaan, ja kaupungin historian arvellaan alkaneen uudelleen vasta unkarilaisten maahantulon jälkeen 900-luvulta lähtien. Tuolloin kaupungin vanhaa roomalaista muuria alettiin korjata ja vahvistaa, ja kaupunkiin rakennettiin myös linna, josta on maininta jo vuodelta 1153. Kaupungin väitetään saaneen uuden unkarilaisen nimensä sitä johtaneelta Suprun-nimiseltä išpaanilta.[3]
Sopronin linnan ympärille syntynyt asutus sai virallisesti kaupunginoikeudet avattuaan vuonna 1277 porttinsa Unkarin kuningas Ladislaus IV:lle siitä huolimatta, että tämän vihollinen, Böömin Ottokar II oli 1273 vallannut kaupungin ja vienyt sen mahtimiesten lapset panttivankeina mukanaan. 1300-luvulla Sopron kehittyi yhdeksi Unkarin tärkeimmistä kaupungeista.[3]
Unkarin joutuessa 1500-luvulla osmanivallan alle Sopron kuului valloittamatta jääneeseen läntisimpään osaan. Sinne kerääntyi pakolaisia valloitetuilta alueilta, ja siitä tuli henkisen ja poliittisen elämän keskus, jossa 1500- ja 1600-luvuilla kokoontuivat useita kertoja Unkarin valtiopäivät. Sopronista tuli myös yksi Unkarin reformaation keskuksista, ja vuonna 1604 kaupungin oppinut pormestari Kristóf Lackner perusti siellä Unkarin ensimmäisen tieteellisen seuran. Vuonna 1676 suuri osa kaupungista tuhoutui tulipalossa, jonka jälkeen rakennetut barokkityyliset rakennukset antavat kaupungin keskustalle sen nykyisen ilmeen. Kaupunki kehittyi ja vaurastui etenkin viinin ja maataloustuotteiden kaupan ansiosta.[3]
Kesäkuussa 1920 allekirjoitettu Trianonin rauhansopimus määräsi entisen Unkarin kuningaskunnan läntisimmät, väestöltään enimmäkseen saksankieliset alueet, myös Sopronin ympäristöineen kuulumaan Itävallalle. Elokuussa 1921 unkarilaiset joukot alkoivat vetäytyä alueelta, mutta sinne saapuvia itävaltalaisia joukkoja vastaan syntyi aseellista vastarintaa. Paikalle saapui unkarilaisten vapaajoukkojen taistelijoita, jotka estivät itävaltalaisten yrityksen ottaa alue hallintaansa, ja lopulta lokakuun alussa Oberwartissa (unk. Felsőőr) kokoontunut ”lakiasäätävä kokous” julisti entisen Unkarin länsilaidan Leithan baanaatiksi. Unkarin hallitus ei tätä tunnustanut mutta ei myöskään halunnut vetää joukkojaan alueelta. Tilanne ratkesi lopulta Italian välittämällä sopimuksella, jonka mukaan Sopronin ja sen kahdeksan ympäristökunnan alueella järjestettäisiin kansanäänestys. Äänestys pantiin toimeen Sopronissa 14. joulukuuta 1921, ja sen ratkaisi Sopronin paljolti saksankielinen väestö: kaupunkilaisista 72,8 % äänesti Unkariin kuulumisen puolesta. Näin Unkarin ja Itävallan rajaan syntyi Itävallan puolelle työntyvä kieleke, jonka sisällä Sopron sijaitsee.[2]
Toisen maailmansodan lopuilla Sopron kärsi lukuisista ilmahyökkäyksistä.[3] Kaupungin juutalaisyhteisö, yli 1800 henkeä, koottiin keväällä 1944 ghettoon ja kyyditettiin Auschwitziin, missä suurin osa surmattiin,[4] ja sodan jälkeen suuri osa kaupungin saksankielisestä väestöstä karkotettiin. Kylmän sodan aikana rajan pinnassa sijaitsevan kaupungin kehittäminen laiminlyötiin, ja rautaesirippu katkaisi vanhat yhteydet naapurialueisiin. Vasta 1960-luvulta lähtien kaupungin eristynyt asema alkoi koheta, ja historiallisia arvorakennuksia ruvettiin kunnostamaan, niin että kaupungin keskustan barokkityylinen ilme säilyi.[3] 1980-luvulla Sopronista tuli itävaltalaisille suosittu ostosmatkojen kohde, jonne matkattiin hankkimaan länsituristeille edullisia tuotteita kuten unkarilaista salamia. Tämän on sittemmin korvannut terveys- ja kauneusturismi esimerkiksi hammaslääkäri- tai kauneushoitolapalvelujen ääreen.[5]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sopronin väestöstä oli vuonna 1857 jopa 93 % saksankielistä.[6] Vuonna 1910 kaupungin tuolloin 33 932 asukkaasta etnisiksi saksalaisiksi määritteli itsensä yhä 51 %. Tuolloin roomalaiskatoliseen kirkkoon kuului 64,1 % asukkaista, 27,8 % oli luterilaisia, 6,6 % juutalaisia ja 1,2 % reformoituja protestantteja.[7]
Vuoden 2022 tilastojen mukaan Sopronin asukkaiden etninen jakauma oli seuraavanlainen:[1]
| unkarilaisia | 85,0% |
|---|---|
| saksalaisia | 4,8% |
| kroaatteja | 0,4% |
| romaneja | 0,4% |
| ukrainalaisia | 0,2% |
| romanialaisia | 0,2% |
| serbialaisia | 0,1% |
| puolalaisia | 0,1% |
| kreikkalaisia | 0,1% |
| slovakkeja | 0,1% |
| sloveeneja | 0,0% |
| armenialaisia | 0,0% |
| bulgarialaisia | 0,0% |
| rusiineja | 0,0% |
| muita kansanryhmiä, joita ei Unkarissa
tunnusteta kansallisiksi vähemmistöiksi |
2,9% |
| ei vastannut | 14,4% |
Saksalaisvähemmistön lisäksi paikallinen kansallisen vähemmistön itsehallintoelin on Sopronissa kreikkalaisilla ja kroaateilla.[1]
Elinkeinoelämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sopron on vanhaa viininviljelyaluetta, ja se tunnetaan erityisesti kékfrankos (saks. Blaufränkisch) -punaviinin ”pääkaupunkina”.[3] Sopron on yksi harvoista Unkarin alueista, joilla tuotetaan sekä punaviiniä että valkoviiniä.lähde? Teollisuuden ohella turismi on alueen talouselämälle tärkeää.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungissa toimii jalkapallojoukkue MFC Sopronlähde?.
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bad Wimpfen, Saksa
Banská Štiavnica, Slovakia
Bolzano, Italia
Eilat, Israel
Eisenstadt, Itävalta
Kazuno, Japani- Kempten, Saksa
Mediaș, Romania
Rorschach, Sveitsi
Seinäjoki, Suomi
Spárti, Kreikka
Lähde:[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Magyarország helységnévtára www.ksh.hu. Viitattu 19.10.2026.
- 1 2 Múlt-kor Kulturális Alapítvány: Így lett Sopron a leghűségesebb város Múlt-kor - történelmi hírek és magazin. 14.12.2015. Viitattu 19.10.2026. (unkariksi)
- 1 2 3 4 5 6 Sopron portal.sopron.hu. Viitattu 19.10.2026.
- ↑ Roóz, Zoltán: A soproni zsidóság rövid története 1840-től napjainkig danielcsoport.hu.
- ↑ Alltagsgeschichte: Shoppen in Sopron orf.at. 27.8.2017.
- ↑ Deák, Ernő: Änderungen in der ethnischen Zusammensetzung der Bevölkerung im heutigen Burgenland. Ungarn-Jahrbuch, 2000/2001, 25. vsk, s. 79–96. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Sopron County www.talmamedia.com. Arkistoitu 29.3.2008. Viitattu 20.10.2026.
- ↑ Testvérvárosaink Sopron. Viitattu 2.12.2021. (unkariksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sopron Wikimedia Commonsissa
