kerrottava
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kerrottava (10)
- (matematiikka) kertolaskussa luku, joka on kertomisen kohteena.
- Laskussa 2·3 kaksi on kertoja ja kolme on kerrottava.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkerːot̪ˌt̪ɑʋɑ/
- tavutus: ker‧rot‧ta‧va
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerrottava | kerrottavat |
| genetiivi | kerrottavan | kerrottavien (kerrottavain) |
| partitiivi | kerrottavaa | kerrottavia |
| akkusatiivi | kerrottava; kerrottavan |
kerrottavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerrottavassa | kerrottavissa |
| elatiivi | kerrottavasta | kerrottavista |
| illatiivi | kerrottavaan | kerrottaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerrottavalla | kerrottavilla |
| ablatiivi | kerrottavalta | kerrottavilta |
| allatiivi | kerrottavalle | kerrottaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerrottavana | kerrottavina |
| translatiivi | kerrottavaksi | kerrottaviksi |
| abessiivi | kerrottavatta | kerrottavitta |
| instruktiivi | – | kerrottavin |
| komitatiivi | – | kerrottavine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kerrottava- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. matematiikka: kertolaskussa luku, joka on kertomisen kohteena
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kerrottava Kielitoimiston sanakirjassa
