Uusi kansainvälinen junayhteys Suomesta Ruotsiin sai innostuneen vastaanoton elokuussa. Sittemmin on kuulunut myös soraääniä.
– Esimerkiksi Oulun suunnasta on tullut sitä palautetta, että tämä ei mahdollista päiväasiointia, ellei ole yötä Torniossa tai Haaparannalla, kertoo Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo.
Kaupungin edustajana hänelle on tullut kahdenlaista palautetta: osa kiittää ja osa moittii aikatauluja.
VR:n uuden liikenteen johtajan Juho Hannukaisen mukaan aikatauluihin vaikuttavat myös vaihtoyhteydet Oulussa muualle Suomeen sekä kaluston saatavuus. Samalla kalustolla ajetaan paljon muitakin junavuoroja Pohjois-Suomessa.
Hannukainen kertoo, että yhteydet Haaparannalta Luulajaan vaikuttavat osaltaan kokonaisuuteen.
– Kun Ruotsin Norrtåg suunnitteli tämän vuoden aikatauluja, ei ollut vielä varmuutta Suomen junien saapumisesta Haaparannalle. Siksi heidän aikataulujaan ei ole voitu sovittaa täysin yhteen Suomen junien kanssa.
Norrtåg on kuitenkin pystynyt parantamaan vaihtoyhteyksiä joidenkin viikonloppuvuorojen osalta syys–lokakuussa.
Vaihtoyhteydet paranevat merkittävästi 13. joulukuuta alkaen, kun sekä Suomessa että Ruotsissa siirrytään uuteen, vuoden 2027 aikataulukauteen. Tavoitteena on, että jokaiselta Haaparannan junalta on toimiva vaihtoyhteys sekä Suomesta Ruotsiin että Ruotsista Suomeen.
Maltillinen startti
Juho Hannukainen sanoo, että matkustajamäärät ovat vasta muodostumassa ja vaihtelevat paljon eri lähtöjen ja ajankohtien välillä.
Haaparannan aseman matkamäärät, VR:n lipuilla tehtynä, Oulu–Haaparanta-reitillä olivat sekä elo- että syyskuussa 1 700 matkaa.
Tornion keskustan uuden seisakkeen matkamäärät olivat syyskuussa 1 500 matkaa, kun elokuussa niitä oli 1 400.
– Joka tapauksessa kyse on julkisesti rahoitetusta ostoliikenteestä juuri siksi, etteivät matkustajamäärät riitä liikennöintikulujen kattamiseen pelkästään lipputuloilla.
Oulu–Tornio–Haaparanta-yhteys on Traficomin tilaamaa ostoliikennettä.
– Alusta saakka on ollut selvää, että palvelun suurimmat haasteet liittyvät aikataulujen yhteensopivuuteen Ruotsin jatkoyhteyksien kannalta sekä ravintolapalvelumyyntiin matkalla, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin lakimies Meeri Niinisalo.
Ravintolapalvelun käyttöönotto edellyttää Hannukaisen mukaan, että Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen liittyvät elintarvike- ja anniskelusäännökset sekä verotukseen liittyvät asiat saadaan ratkaistua yhdessä maiden viranomaisten kanssa. Matkustusmukavuutta parantava asia on parhaillaan selvityksen alla.
Mitä aikatauluihin tulee, uuden junayhteyden alkua on sävyttänyt aikatauluista lipsuminen.
Tätä Hannukainen selittää Väyläviraston tekemillä ratatöillä Oulun ja Kemin välillä.
– Siellä on vähän enemmän nopeusrajoituksia, kun mitä aikataulua suunniteltaessa oli tiedossa.
Katso videolta, kun ensimmäinen juna Suomesta Ruotsiin vuosikymmeniin ylitti rajan.
Tekemistä riittää
Tornion kehitysjohtaja Sampo Kangastalo on kaikesta huolimatta tyytyväinen, että vuosien työ näkyy nyt henkilöjunaliikenteenä Suomen ja Ruotsin välillä, vaikka myöntääkin tekemistä vielä riittävän. Esimerkiksi maastomerkinnät Tornion rautatieasemasta ovat vielä puutteelliset.
Tornio on mukana yhteistyöryhmässä, johon kuuluvat lisäksi Meri-Lapin kehittämiskeskus, Traficom ja Oulun kaupunki. Marraskuun puolivälissä ryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa puimaan virallista tietoa matkustajamääristä.
Kangastalon oma näppituntuma rajan lähellä asuvana ihmisenä on, että matkustajamäärät ovat vielä kaukana tavoitteista.
– Se ottaa aikansa, että yhteys löydetään ja sitä opitaan käyttämään.
