Alkanut kausi palautti nopeasti mieleen kylmän totuuden suomalaisesta NHL-kiekosta. Tarjolla on aiemmilta vuosilta tuttu annos, sillä eturivissä loistavat samat joko hieman alle tai hieman yli 30-vuotiaat tähdet: Aleksander Barkov, Mikko Rantanen, Miro Heiskanen ja niin edelleen.
Nuoremman sukupolven isoja läpimurtoja eturiviin saadaan odotella vielä toinenkin tovi. Sukupolvien välille syntynyt kuilu on valtava.
Jos puhutaan pelaajien syntymävuosista, jonkinlaisena taitekohtana voidaan pitää vuosituhannen vaihdetta. Arvatkaapa, montako 2000-luvulla syntynyttä eturivin pelaajaa Suomi on kyennyt toistaiseksi NHL:ään tuottamaan?
Yhden. Hän on Anton Lundell.
Alkaneella kaudella NHL:ssä on pelannut yksitoista 2000-luvulla syntynyttä suomalaispelaajaa. Kun puhutaan hyökkääjistä, vain Islandersin Matias Maccellin jääaikakeskiarvo ylittää 15 minuutin. Pirteästi aloittanut Kaapo Kakko varattiin aikanaan (2019) koko varaustilaisuuden toisena pelaajana, mutta hän on 25-vuotiaana edelleen kolmosketjun pelaaja.
Puolustajia listalle mahtuu yksi: Seattlessa pelipaikasta tappeleva Ville Ottavainen.
Kärkivarauksillakin vaikeaa
Kun puhutaan kärkiketjun ratkaisupelaajista, toivo lepää lähinnä Buffalon Konsta Heleniuksen, 20, ja Pittsburghin Ville Koivusen, 23, harteilla. Heleniuksella on eväät eturiviin, mutta NHL ei ole MM-turnaus. NHL-kauden alkutaival ei ole antanut lupausta isosta läpimurrosta ainakaan vielä. Heleniuksella on eväitä, mutta riittääkö veto oikeasti kärkiketjun tulospelaajaksi? Tiukkaa tekee.
Koivunen on taitava ja terävän pelipään pelaaja, mutta kärkiketjun pelaajaksi tulee kohta kiire, vaikka Pittsburgh tälle hämmentävän kahdeksanvuotisen sopimuksen ruuvasikin.
Herää myös kysymys, miksi suomalaisella jääkiekolla on niin suuria vaikeuksia tuottaa NHL-tasolle puolustajia.
1995 Nevö forget -huuman jälkeen Suomesta on syntynyt kolme 300 NHL-otteluun yltänyttä puolustajaa: Niko Mikkola, Henri Jokiharju ja Miro Heiskanen. Näistäkin Bostonin Jokiharju lähti syksyllä siirtolistan kautta farmiin. Joku voisi kysyä, miten tämä voi olla mahdollista.
Kysyä voisi myös, miksi jopa ykköskierroksella varatut suomalaiset ajautuvat nopeasti NHL-tasolla ongelmiin?
Vuosina 2016–2019 ensimmäiseltä kierrokselta NHL:ään varattiin peräti 15 suomalaista. Heistä selkeissä NHL-rooleissa mukana ovat juuri tällä hetkellä Eeli Tolvanen, Miro Heiskanen sekä Kaapo Kakko. Jesperi Kotkaniemen tilanne Carolinassa on painajaismainen, koska peliaikaa ei ole tullut, tai on tullut todella vähän, viimeisen vuoden aikana.
Kuinka monen näistä voi sanoa kehittyneen ja ottaneen urallaan selkeitä askeleita ratkaisupelaajaksi?
Heiskasen. Tolvanen on muokannut profiiliaan maalintekijätyypistä yleispelaajaksi ja saanut siten uralleen lisää pontta.
Sivuraiteilta löytyy sellaisia nimiä kuin Patrik Laine, Jesse Puljujärvi, Olli Juolevi ja niin edelleen. Osa roikkuu NHL-elämänlangassa viimeisillä voimillaan.
Yksi yhdistävä tekijä vaikeuksiin ajautuneilla suomalaisilla on luistelu. On hämmentävää, miten paljon suomalainen pelaaja keskimäärin häviää maailman eliitille luistelutaitavuudessa, nopeudessa ja räjähtävyydessä. Sattumaa tämä ei ole.
Ruotsista laatua riittää
Kuuden viime vuoden aikana suomalaisia on varattu ensimmäisillä kierroksilla enää kahdeksan. Näistä aiemmin mainittu Lundell on kaksinkertainen NHL-mestari ja Konsta Helenius pyrkimässä tähtiin. Joakim Kemellillä ja Brad Lambertilla alkaa olla jo kiire. Viime kesän varaukset marinoituivat vielä alemmilla tasoilla.
Eikä tarkoitus ole kritisoida pelaajia, vaikka nämä kovapalkkaisina jääkiekkoammattilaisina viime kädessä ovat itse itsestään vastuussa. Katse kääntyy jo aiemmissa vaiheissa tehtyihin päätöksiin ja niistä vastuussa oleviin tahoihin valmentajista taustavoimiin.
Ilman sarvia ja hampaita nyt eturivissä loistavista tähdistä on vaikea langettaa suurta kunniaa suomalaiselle jääkiekkotuotannolle. Aleksander Barkov, Sebastian Aho tai vaikkapa Artturi Lehkonen ovat toisen polven pelaajia, joiden urista suuri kiitos menee valveutuneille kotijoukoille – asioita on näissä tapauksissa uskallettu tehdä monin paikoin hyvin eri tavalla.
Ruotsissa vastaavan kaltaista ongelmaa ei ole ollut, sillä pelaajia virtaa NHL:ään aivan toisella tahdilla.
Siinä missä 2005 tai sen jälkeen syntyneitä suomalaispelaajia on kuluvalla kaudella pelannut NHL:ssä yksi (Helenius), ruotsalaisia on seitsemän. Olisi kahdeksan, mikäli Simon Edvinsson olisi saanut Detroitin kanssa sopimusriitansa sovittua.
Ja mitä pelaajia Ruotsi on kyennyt eturiviin työntämään.
Leo Carlsson, Viggo Björk, Ivar Stenberg, Anton Frondell, Axel Sandin-Pellikka, Tom Willander, Jonathan Lekkerimäki ja pari muuta. Nyt puhumme jo jonkin sortin poikkeusyksilöistä, joita ei kasva puissa. He ovat kaikki ykköskierroksen varauksia. Edellä mainituista pelaajista viisi varattiin ensimmäisellä kierroksella top kympissä.
Jos pelattujen otteluiden raja nostetaan 50:een, 2000-luvulla syntyneitä ruotsalaisia on nähty NHL:ssä 31, suomalaisia 12.
Jotakin ne tekevät Pohjanlahden tuolla puolen eri tavalla.
Santala tulevan kesän suomalainen kärkinimi
Jos eroja kahden kiekkomaan välillä haetaan väestömäärästä, kyse on laiskuudesta ja itselleen valehtelemisesta. Kotimaiselta jääkiekolta puuttuu pelaajatuotannossa punainen lanka. Millainen on tyypillinen suomalainen NHL-pelaaja? Ja älkää vastatko, että luotettava, työteliäs ja hyvä joukkuepelaaja.
Etenkin luisteluopetuksen laiminlyönnissä nuorisolle on tehty suurta hallaa.
Seuraavaksi varattavaa 2009 syntyneiden ikäluokkaa on kehuttu hyväksi. Esimerkiksi Ontarion junioriliigaan Kanadaan lähtenyt toisen polven – kuinka ollakaan – kärkipelaaja Luca Santala ja lahjakas oululaispuolustaja Lenni Kokkonen ovat mielenkiintoisia nimiä ensi kesän varaustilaisuudessa. Kirkkaimpaan eliittiin on nollayseilläkin matkaa.
Hengitystä ei siis kannata uuden sukupolven NHL-tähtiä odotellessa pidätellä. Sukupolvien väliin syntynyt kuilu on syvä eikä sitä täytetä hetkessä.
Uutta aaltoa odotellessa kannattaa nauttia vanhan sukupolven loistosta ja vaikka MM-menestyksestä – se tuntuu suomalaisessa jääkiekossa edelleen olevan se suurin onnistumisen mittari.
Toisin kuin muualla.
Tilastot: NHL.com
