22-vuotias Nestori Frilander katsoo edessään olevaa yleisöä, nauttii täysillä elokuun illasta ja laulaa tekemäänsä laulua Elokuu.
– Aika juoksee eikä sitä enää takas saa. Mut niin se menee, kun on joku, jota rakastaa.
Vielä joitakin vuosia sitten Frilander eli hyvin toisenlaista elämää.
Hän ei saanut kertoa juuri kenellekään, missä asuu. Puhumattakaan, että olisi esiintynyt isoille yleisöille.
Frilander eli lähes koko lapsuutensa poikkeavaa elämää turvakiellon varjossa.
Ylen saaman tuoreen tilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 2 400 alaikäistä, joilla on turvakielto.
Frilanderin elämä on yksi esimerkki siitä, milloin lapselle voidaan myöntää turvakielto.
Tappouhkaus
Ensimmäisistä vuosistaan Nestori Frilander ei muista paljoakaan.
Yksi asia on kuitenkin vahvasti mielessä.
– Minulla oli pelontäyteinen lapsuus, hän sanoo.
Frilanderille on kerrottu, että isä oli häntä ja äitiä kohtaan väkivaltainen. Isä käytti huumeita ja alkoholia.
Frilanderin äiti ja isä erosivat, kun hän oli puolivuotias.
Tämän jälkeen hän muutti useasti Helsingissä äitinsä kanssa isää karkuun.
Frllander oli vain kolmevuotias, kun hänelle myönnettiin turvakielto.
Uhka jatkui kuitenkin vakavana.
Viranomaiset päätyivät esittämään hyvin harvinaista ratkaisua, kun Frilander oli kuusivuotias.
Frilanderin ja hänen äitinsä suku- ja etunimet vaihdettiin.
Se oli iso muutos pienen pojan elämässä.
– Se oli hämmentävää. Jouduin yhtäkkiä kutsumaan itseäni eri nimellä.
Vakavin tilanne tapahtui, kun Frilander oli juuri täyttänyt seitsemän vuotta.
– Isä uhkasi tappaa minut ja äidin.
Yle on nähnyt Digi- ja väestötietoviraston päätökset turvakiellosta sekä Frilanderin nimen vaihtamisesta.
Frilander kertoo videolla, miten turvakielto näkyi hänen elämässään:
Suomessa yli 10 000 ihmisellä on turvakielto
Turvakieltoa voidaan hakea Digi- ja väestötietovirastosta.
Kun sitä haetaan perheväkivallan takia, hakijan on esitettävä näyttöä turvallisuusuhasta.
– Se voi olla esimerkiksi rikosilmoitus, rikostuomio tai lähestymiskielto, kertoo Digi- ja väestötietoviraston henkikirjoittaja Saija Lyytinen.
Jos turvakieltoa haetaan työn takia, hakemukseen täytyy liittää esimerkiksi työantajan lausunto työhön liittyvästä turvallisuusuhasta.
Joskus vanhemman työ aiheuttaa turvakiellon myös lapselle.
– Vanhemman ammatista kohdistuva uhka voi kohdistua myös lapseen, Lyytinen sanoo.
Tuoreet tilastot kertovat, että Suomessa lähes 2 400 alaikäisellä on turvakielto.
Suomessa on myönnetty tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä noin 1 800 turvakieltoa, joista 304 alaikäisille.
Näin turvakieltoja on myönnetty viime vuosina:
Näissä luvuissa näkyvät myös aiemmin myönnettyjen turvakieltojen pidennykset.
”Totta kai pelkäsin”
Isän tekemän tappouhkauksen jälkeen Nestori Frilanderin elämässä tapahtui jälleen suuri muutos.
Hän muutti äitinsä kanssa isää karkuun Helsingistä Jyväskylään.
– Minulle kerrottiin, että isi on vaarallinen.
Kun Frilander aloitti ensimmäisen luokan Jyväskylässä, turvakielto teki elämästä hankalaa.
– En saanut kertoa, missä asun tai oikeastaan mitään muutakaan itsestäni. Tätä painotettiin tosi paljon.
Kaiken muun keskellä Frilander pelkäsi, että isä voisi löytää hänet jonain päivänä.
– Totta kai pelkäsin. Se on varmaan ihan inhimillistä, kun olimme joutuneet pakenemaan isää, josta oli luotu sellainen kauhukuva.
Näin Frilander esiintyi Keuruulla elokuussa:
”Yritin viedä hengen itseltäni”
Uusi elämä Jyväskylässä ei alkanut hyvin.
Frilander kertoo, että häntä kiusattiin koulussa.
Myös viranomaiset olivat jälleen yhteydessä äitiin.
– Isä oli uudelleen uhannut tappaa meidät.
Frilander tunsi suurta turvattomuutta ja koki, ettei saanut keneltäkään tukea.
Tämä näkyi aggressiona koulussa muita lapsia kohtaan.
Kotonakin oli vaikeaa.
– Riitelimme äidin kanssa tosi paljon. Äiti uupui pahasti.
Eräänä päivänä tapahtui se, jota Frilander oli pelännyt eniten.
Hän joutui eroon äidistään.
– Muistan aamun, kun sossut tulivat hakemaan. He sanoivat, että pakataan tavarat, et pysty enää asumaan kotona.
Frilander vietiin perhekotiin, josta hänet sijoitettiin nuorisokotiin.
– Minua kiusattiin myös siellä. En halunnut mennä kouluun enkä sen jälkeen nuorisokotiin.
Neljätoistavuotiaana Frilander alkoi suunnitella itsemurhaa.
– Yritin muutaman kerran viedä hengen itseltäni, mutta epäonnistuin siinä.
Frilander koki olevansa aivan yksin tässä maailmassa.
– Uskoin täysillä, että jos kuolisin, kukaan ei huomaisi, että olisin poissa.
U-käännös ja nousukiito
Frilanderilla oli koulussa yksi hyvä kaveri, joka pyysi hänet helluntaikirkon rippileirille, Fifteen-leirille.
Hän kieltäytyi ensin, mutta suostui lopulta lähtemään.
– Siellä nuoret ja isoset kohtasivat minut eri tavalla kuin kukaan muu aiemmin. Koin olevani rakastettu.
Leirillä puhuttiin ”perusjuttuja Jeesuksesta”.
– Rukoilin ja annoin elämäni Jeesukselle. Tuntui, että sain elämälle pohjan, jolla voin seistä.
Frilander palasi leirin jälkeen nuorisokotiin, jossa muut sanoivat hänen muuttuneen.
– Elämäni teki U-käännöksen. Voisi jopa kuvailla, että se lähti sellaiseen nousukiitoon.
Myös kiusaaminen koulussa loppui.
– Ihmiset eivät enää päässeet iholleni, koska olin saanut oman identiteetin.
Frilander meni Jyväskylässä seurakuntaan, jossa sai uusia ystäviä ja pääsi tekemään käytännön asioita.
– Tunsin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä kaikki vaikutti suoraan mielenterveyteeni, aloin voida paljon paremmin kuin aiemmin.
Yle on nähnyt viranomaisten lausunnon, joka on kirjoitettu noin kaksi vuotta Fifteen-leirin jälkeen.
”Nestorin itsetunto on noussut kohisten. Hänellä on kokemus, että häntä arvostetaan ja hänestä välitetään.”
Yle julkaisee lausunnon Frilanderin luvalla.
Frilander kertoo videolla hetkestä, joka muutti hänen elämänsä:
Frilander ei pelkää enää
Nestori Frilander muutti takaisin Helsinkiin vuonna 2024.
Hän opiskelee nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi, tekee kaverinsa kanssa nuorten miesten kristillistä podcastia sekä esiintyy usein eri puolilla Suomea kristillisissä tapahtumissa.
Viime elokuussa Frilanderilla oli oma konsertti Youth Celebration -tapahtumassa Keuruulla.
Seuraava isompi esiintyminen on marraskuun loppupuolella Turussa Maata näkyvissä -tapahtumassa.
Frilanderin turvakielto purettiin seitsemän vuotta sitten.
Hän halusi sen itse purkaa, koska ei enää kokenut tarvitsevansa sitä. Viranomaiset olivat samaa mieltä Frilanderin kanssa.
Turvakiellon purkamisen jälkeen Frilanderin isä ei ole uhannut poikaansa.
Isä on laittanut viime vuosien aikana muutaman viestin Frilanderille sosiaalisessa mediassa ja ehdottanut tapaamista.
Viime kesänä Frilander vastasi isälleen ja kertoi, että hänellä on kaikki hyvin.
Tapaamiseen hän ei ole valmis ainakaan vielä.
– Isä pilasi lapsuuteni. Minulla olisi oikeus olla katkera, mutta päätin antaa anteeksi. Se onnistui sen jälkeen, mitä Jeesus on tehnyt minun elämässäni.
Frilander ei enää pelkää.
Hän unelmoi siitä, että jonain päivänä hänellä on vaimo ja lapsia.
– Toivon, että voisin olla lapsilleni sellainen isä, jota minun isäni ei pystynyt olemaan.
