Jotain punaista ja makeaa... / Something sweet

Nämä leivonnaiset ovat menossa nukkekotikerhopaikkaamme. Siis siihen vielä nimettömään taloon, jonka alakerrassa on Lelukauppa Lelureppu. Lelurepun viereen nimittäin avataan Leipomo-kahvila, jolle joku muu saa nyt keksiä nimen.

Hääkakku paperiruusuilla ja Angie Scarrin kiiwi-hedelmillä. Tai munhan ne nyt on, kun olen ne ostanut omaksi. Kakkupohjana pullonkorkkeja ja päällä fimoa.

Nämä on suussa sulavia saumauslaasti-prinsessakakkuja paperiruusuilla ja muovilehdillä. Lautaset pullonkorkin tiivisteitä.

Pikkusen huono päivä on ollut sokerileipurilla, kun tuosta vihreestä on tullu noin kuoppanen..

Fimoleivoksia:

Ja suolasen puolella biltemapuutikku-voileipäkakkuja

ja vissiinki rieskaa, kun ovat niin hailakan värisiä. Tomaatit ja kananmunaset jne. on massaillut taas hyvä ystäväni Angie. On se vaan näppärä tyttö!

**

These cakes and sandwiches are on their way to a dollhouse that we have here.  Our miniature club in Oulu has a dollhouse of its own and we are furnishing it together. It may be ready some fine day! 

These cakes and breads are so easy to make! The wedding cake is made out of two bottle tops. Roses are made of paper.  I molded those green, yellow and pink princess cakes of mastic that was left while my husband retiled our bathroom. The green one is not completely round as you can see :)

All cucumbers, tomatoes, eggs and sausages are made by Angie Scarr.

Pikkuruista / So very tiny

Kantti kertaa kantti porstuaa ei kovin monesta kuvakulmasta saa kuvattua. Tässä siis kuvia läheltä ja vielä lähempää. Porraskaiteet puuttuu ja oven pielilistat, mutta ikkuna sentään on paikallaan. Ovessa Vuokon tekemä kranssi. Laitoin sen sisäpuolelle, kun ei se ulkopuolelta mihinkään näy. 

Verhon takana pikkuruinen komero, jossa säilytetään näimmä ainakin huopatossuja...

**

This porch is very tiny! Banisters are still missing from the stairs but yesterday I managed to put the window on place! I received the wreath on the door from Vuokko. 

Behind that curtain there is a small closet where the dollhouse people can store their felt shoes!

50-luvun Rosebud / 1950's doll

Leikkimökkiä siivotessani löysin vanhan nukkeni, joka kaikessa rauhassa istuskeli kaapin reunalla päällään virkattu puku. Olen saanut nuken pikkutyttönä joululahjaksi, ja se oli jo silloin vanha. Selvitystyön jälkeen tämä nimetön nukke osoittautui 50-luvulta peräisin olevaksi Rosebud -nukeksi.

Koska hänen piirteensä olivat minusta niin sievät, päätin vaatettaa nuken ja laittaa hyllylle oikein sisätiloihin. Nakukuva:

Eikö ole kaunis?

Tämän pienempiä kenkiä multa ei sitten synny..... 

Hän sai tämmöisen alusvaatekerran. Edestä tämmöinen: 

ja takaa tämmöinen:
Mekko ja virkattu pitsikaulus. Joku myssy olis vielä kiva.... 

**********

Kaikkien iloksi samma på svenska. No ei vaitiskaan. Mulle on ilmaantunut englanniksi kommentoivia lukijoita, joten pistän tähän jonkun sanasen lontooksi myös. Aivan kaikkea en jaksa kääntää, tokko osaisinkaan.  Kuvat siis puhukoot puolestaan. 

As I have some readers who leave their comments in english I should probably write here something in english too. My english is little rusty so please excuse me my mistakes!

This doll is a 1950's Rosebud-doll. I have played with her when I was a little girl. When I received her she had a crocheted jumpsuit on and she was old already. I found her the other day while I was cleaning our playhouse. Now she has new shoes and new clothes and I'll put her to a shelf in our living room!

Isännän valtakunta

Olen hengissä viikonlopun kestäneen balettitoiminnan jälkeen....tai ehkä juuri siksi.

Alkuperäisesta suunnitelmasta poiketen talon merikapteeni-isäntä saa myös oman työhuoneensa. Soveliuksen talon työhuone on ollut mielessäni tätä huonetta sisustaessani. Yksi matto siis on jo, sen sain baletin lomassa virkattua. Toinen matto on pahasti kesken (mikä mulla on näiden mattojen kanssa kun ei ne valmistu minkäänlaisina versioina?)

Talossa taitaa kummitella; luulen nähneeni tuon kukkapöydän jossain toisessa huoneessa....

Juu, ja tämä tuolikin on toisaalta. Piikalikka on sen selkä väärällään tänne kantanu. Paremmin sopiikin tänne tupakin hajuun. Taidetaan laittaa saliin uusi soffakalusto.
Tuolin malli on Freida Grayn kirjasta Dolls' House Furniture jne.  Lisätään vaan jalakset, niin saadaan tästä sitten kiikkustuoli, jos tarvitaan!

Balettiboksi

Ei vallan ole ollutkaan kauan kesken tämä Balettikoulu Sinikellon kevätesityksen arvontapöytään palkinnoksi lupaamani boksi. Mutta nyt on valmis! Ajatus pikkasen muuttui matkanvarrella, mutta se tuskin haitannee.  

Balettipuku tehty Marian ohjeella (ja luvalla).

(mitä? maitolasi pöydällä..? ;)

Hatun olen virkannut ja taulu ristipistelty.

Tuoli on semmoinen shampanjapullokorkki-rautalankajutskahommeli päällystettynä tilda-tyynyllä. Ruusuissa on kimalletta kovasti. Tilda ei kyllä näy eikä se kimallekaan... minkälainen kuvaaja täällä oikein on ollut?
Firkaten on rouva pistellyt täälläkin; kaksi pikkuruista mattoa ja kassi. Nuo tossut olen nähnyt kyllä jossain aiemminkin.....

Neiti Kuopus oli sitä mieltä, että huppari täytyy roikkua naulakossa.  Kauankos siinä nyt pian viipyy, kun yks huppari tekastaan.... Niin ja massatossut.

Väkäleukasen näkönen maatuskamummo pikkuruisella hyllyllä!

Elikkäs nyt kaikki kynnelle kykenevät Oulun Pohjankartanoon ensi lauantaina ja sunnuntaina katsomaan kultturellia balettiesitystä! 

Eikö se isä jo tule?

Yksinoikeudella pääsette kurkistamaan saliin (tai mikä tämä nyt sitten onkaan). Talon isäntä on merikapteeni, joten innokkaana täällä odotellaan isää kotiin tulevaksi. Ehkäpä se kapteeni sieltä matkoiltaan tuopi jotain remprantteja seinälle ripustettavaksi, niin ei olisi niin aution näköset seinät.

Sitten ollaan kans tämmösillä huonommilla matoilla liikenteessä. Monta ristipistomattoa mulla on kesken, pitäs saada jokukaan joskus valmiiksi asti. Tähän mahtus kyllä parikin mattoa. Pitäskö ottaa semmonen kesätyö: pistelen miljoona ristipistomattoa talooni??!

Tämän viulun varmaan muistatte täältä vanhasta blogistani. Nyt sillä on loistava paikka tuossa pölysen pianon päällä.  

Korsi kekoon

Täten kannan korteni Tilda-tossukekoon. Annoin nämä ei-aivan-niin-tildoilta-näyttävät-tossukat omalle äitiliinilleni eilen! Päälliskangas Peekaalta ja sisälmys kierrätystä aikansa pyyhkeenä palvelleesta froteesta. Menevät varmaan ainakin saunatossuina mökillä.

Rouvia ja nessupaketteja

Pikku Rouvien terapiapäivä jäi osaltani tänään nysäksi, sillä pitihän minun lähteä kuuntelemaan, kun Hra Keskimmäinen esiintyi bassoa und kitaraa soittamassa äitienpäiväkonsertissa. Eipä saatu kuullaksemme mitään kantrihelenaa vaan siinä taipui Lynyrd Skynyrdit, Zen Cafét sun muut kuin tyhjää vaan. Tavattiin me Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanenkin ja lopuksi singutettiin karaookkeversiona aikuista naista, niin että koulun seinät raikui!

Liimis toi minulle tämmöisiä ihanuuksia, kun lahjoitin hänen tyttärelleen meillä lojuneita nukkekotivermeitä. Semmoisia siis, joilla lapset oikeesti voi leikkiäkin. Huomatkaa, linnunpönttö on De Luxe-mallia; savupiippu ja postiloota! Jos minikameralla kuvais, niin varmaan olis kalustuskin tuolla sisällä :)

Ja entäs tuo kannu sitten? Tosi kaunis! (Mitä ihmeen rantuja tuossa laattialla oikeen on....?)

 


Tässä totistusaineisto siitä, että ollaan sitä täälläkin kuitenkin kenkiä tehty. Nämät on kyllä aamutossukat ja niitä ruskeita karmeita 'kerhotekeleitä' ei kaikelle kansalle esitellä edes saunan takana. Voi ne toki tuonne porstuan peränurkkaan heittää...

Seikkailua blogistaniassa

Ai että on ihminen vähästä onnellinen! Kehityskelpoinen yksilö (c'est moi!) osasi muuttaa blogipohjansa kolmepalstaiseksi. Loistavat oli kyllä ohjeetkin, mutta vähänkö olen kuitenkin etevä!! Sisälukutaito on ainakin hyvä, jos ei mitään muuta. Lisäksi valitsin oikein tämmöisen kauniin kesäisen taustan. Neiti kuopus sanoo tietysti taas, että on synkeä pohja.

No, hellurei ja hellät tunteet, omanihan on. Käviskö välillä pihalla potkiskelemassa haravaa....

****

Hox: tämä pohjan kanssa sörssääminen jatkuu vielä, ottakee raahallisesti!

Ynjevi-papan tekosia

Tästä piti tuleman kirjakaappi tuonen ylempään kerrokseen, mutta kun tämä saatiin valmiiksi, niin se olikin aivan selvä astiakaappi tänne ruokailutilaan. Askarreltu bilteman kepuista, aa-tikuista ja aaltopahvista eilen illalla, kun en hirvennyt Suomen peliä kattoa.

Pöydällä on ihana Wooperin tekemä kannu, kranssi seinällä on Vuokolta. Kultaköynnös on kuvausrekvisiittaa, sillä se on menossa Auliinalle (ohops).

Laatikot on aukeava mallia, mutta hantaakit puuttuu vielä (koskapa niitä ei ole ostettu). Siinäpä yrittäköön piikalikka repiä lootia auki ja hopioita kiillotella. Sormet verillä, niin kerta!

Pompannappi

Jottei tarvi kenenkään yöuniaan menettää, niin kerrottakoon tässä kaikelle kansalle, että tuolla piian kammarin tuolin ei ole polkupyörän satulanlämmitin eikä peruukki, vaan ihan selvästi baskeri! Kirpparilta käsiini tarttuneessa nappipussissa oli vanhan vanhan mummon pompannappi, semmonen pyöreä, jonka päällä oli tämmönen virkattu 'joku'. 'Joku' lähti helposti pois ja sehän on ihan selvästi baskeri. 

Milla mallaa: 

Sadepäivien satoa

Ruokailutilan alapuolella, heti porstuan vieressä on talon piian pikkuruinen kammari. Tarkkanäköisimmat ehkä huomaavatkin, että Ynjevi-papalla on ovi vielä tekemättä. Piialla ei siis ole rauhaa minkään vertaa... Kapiokirstussa on lakanat valmiiksi kerättynä. Talon isäntä on matkoiltaan tuonut radion, ja sitä kuunnellaan ahkerasti, että pysytään jyvällä maailman asioista. 

Kovin on seinät tyhjänä - kuin myös kirjoittajan pää. Palataan astialle toisella kertaa.

Hyvä Suomi!

Jääkiekon ja muun mukavan vappuhuiskeen lomassa olen valmistellut taloani suurella innolla. First things first, elikkäs keittiö. Vasemmalta pilkistää portaikkoa, josta tullaan ruokailutilaan. Toistaiseksi siellä saa talon väki vielä ruokailla seisaaltaan, koska se Rouvien tai ainakin Liimanäpin ja minun hyvin tuntema 'yksikätinen, sokea, satavuotias Ynjevi-pappa' ei ole vieläkään saanut yhden yhtä tuolia aikaseksi. Kovin isoa ruokasalia tähän ei saa, hyvä kun sopii kääntymään...

Täällä keittiön puolella sitä vastoin ollaan jo kokkauspuuhissa. Tämmöinen suloinen sini-valkoinen suomikeittiöhän tästä tuli.  Millan kannattaisi ehkä tipauttaa jo nuo huopatossut pois, onhan kohta kesä!