Siirry sisältöön

1. FC Köln

Wikipediasta
1. FC Köln
Koko nimi 1. Fußball-Club Köln 01/07 e. V.
Kenttä RheinEnergieStadion
– kapasiteetti 50 374
Sarja Bundesliiga
Puheenjohtaja Saksa Alexander Wehrle
Päävalmentaja Saksa Friedhelm Funkel
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
}}
Kolmas peliasu

1. FC Köln on saksalainen jalkapalloseura, jonka kotikaupunki on Köln. Seuran edustusjoukkue pelaa kaudella 2025–2026 Saksan korkeimmalla sarjatasolla Bundesliigassa. Joukkue pelaa kotiottelunsa RheinEnergieStadionilla. Köln on voittanut Saksan mestaruuden kolmesti, viimeisimmän keväällä 1978. Seuraa pidetään yhtenä Saksan suurimmista, vaikka menestys onkin kiertänyt Kölnin viime vuosina.

Köln sijoittuu vuosien 2020–2025 eurooppalaisten seurojen keskinäisessä UEFA:n seurapisterankingissa sijalle 105.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. FC Köln perustettiin 13. helmikuuta 1948 kahden vanhemman Kölnin seuran Kölner BC 01:n ja SpVgg Sülz 07:n yhdistyttyä yhdeksi seuraksi.[2] Kuten monet muut saksalaiset jalkapalloseurat myös 1. FC Köln on osa suurempaa urheiluseuraa, jonka muita lajeja ovat muun muassa käsipallo, pöytätennis ja voimistelu. Kölnin tärkeimmät paikallisvastustajat ovat Bayer 04 Leverkusen, Borussia Mönchengladbach ja Fortuna Düsseldorf.

Alusta lähtien uusi seura vakiinnutti asemansa arvostettuna kilpailijana. Vain kuusi vuotta perustamisensa jälkeen Köln voitti ensimmäisen divisioonamestaruutensa Oberliga Westissä, jonka se toisti vielä neljä kertaa. Vuonna 1962 seura otti askeleen pidemmälle voittamalla ensimmäisen kansallisen mestaruutensa kukistamalla finaalissa 1. FC Nürnbergin lukemin 4–0.[2]

Ensimmäinen Bundesliigan mestaruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1962 liigamestaruus oli ratkaiseva tekijä siinä, että Köln sai kutsun uuden Bundesliigan avauskaudelle vuonna 1963. Kutsu osoittautui ansaituksi, sillä seura teki heti historiaa voittamalla Bundesliigan ensimmäisellä kaudellaan.[2]

Seuraavana vuonna Köln eteni Euroopan cupissa pitkälle, mutta hävisi lopulta Liverpoolille yhdessä Euroopan jalkapallohistorian mieleenpainuvimmista puolivälieristä. Kahden maalittoman ottelun jälkeen kolmas uusintaottelu päättyi 2–2-tasapeliin, minkä jälkeen voittaja ratkaistiin kolikonheitolla.[2]

Menestys 1960–1980-luvuilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolivälierätappio ei kuitenkaan jättänyt pysyvää jälkeä seuraan. Vuonna 1968 Köln voitti ensimmäisen DFB-Pokalinsa, ja 1970-luku osoittautui seurahistorian menestyksekkäimmäksi kaudeksi. Seura voitti toisen DFB-Pokalinsa vuonna 1977 ja seuraavana vuonna kaksoisvoiton (Bundesliiga ja Saksan cup) jolloin siitä tuli yksi vain neljästä saksalaisseurasta, joka on saavuttanut tuplamestaruuden. Viimeisin pokaali, neljäs DFB-Pokal, tuli vuonna 1983.[2]

Seuran viimeinen suuri hetki Eurokilpailuissa oli UEFA-cupin finaalipaikka vuonna 1986, jossa se hävisi Real Madridille yhteistuloksella 3–5.[2]

Laskukausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2007–2008 päätteeksi Köln onnistui nousemaan takaisin pääsarjaan valmentajansa Christoph Daumin johdolla.

Marraskuussa 2011 seura irtisanoi vuodesta 2004 seuraa johtaneen Wolfgang Overathin.[3] Overathin irtisanomisen jälkeen seuran puheenjohtajan tehtäviä ovat hoitaneet toistaiseksi Werner Wolf ja Josef Sanktjohanser. Maaliskuussa 2012 irtisanomiset Kölnin johtoportaassa jatkuivat, kun urheilutoimenjohtaja Volker Finke sai potkut. Finken lähdön taustalla olivat erimielisyydet ja luottamuspula päävalmentaja Ståle Solbakkenin sekä seurajohdon kanssa.[4] Huhtikuun lopussa 2012 seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Werner Spinner.[5] Kauden päätteeksi 1. FC Köln putosi 2. Bundesliigaan.

Kauden 2013–2014 päätteeksi FC Köln nousi 1. Bundesliigaan, jossa se pelasi neljä kautta. Keväällä 2018 seura putosi jälleen toiselle sarjatasolle. Kauden 2018–2019 päätteeksi seura nousi jälleen pääsarjaan yhdessä SC Paderbornin ja Union Berlinin kanssa[6].

Entisiä pelaajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisiä päävalmentajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Saksan mestari (3): 1962, 1964, 1978
    • Mestaruushopeaa (7): 1960, 1963, 1965, 1973, 1982, 1989, 1990
  • Saksan cupin voitto (4): 1968, 1977, 1978, 1983
    • Cup-hopeaa (6): 1954, 1970, 1971, 1973, 1980, 1991
  • 2. Bundesliiga (4): 2000, 2005, 2014, 2025
  • UEFA Cup -finalisti: 1986

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ UEFA rankings UEFA. 8.4.2024. Viitattu 8.4.2024.
  2. 1 2 3 4 5 6 1. FC Köln Football History. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
  3. ↑ Zu viel Frust: Overath tritt ab und erntet Pfiffe Bundesliga. 13.11.2011. Kicker.de. Viitattu 29.12.2022. (saksaksi)
  4. ↑ Director Finke leaves Cologne Soccer News. 10.3.2012. ESPN. Viitattu 29.12.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Spinner folgt auf Overath Bundesliga. 23.4.2012. Kicker.de. Viitattu 29.12.2022. (saksaksi)
  6. ↑ Union Berlin teki historiaa – nousi ensimmäisen kerran Bundesliigaan Eurosarjat. 27.5.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 29.12.2022.
  7. ↑ Schaefer tritt zurück, Finke übernimmt Bundesliga. 27.4.2011. Kicker.de. Viitattu 29.12.2022. (saksaksi)
  8. ↑ Soldo sera l'entraîneur (Arkistoitu – Internet Archive) Breves. 12.6.2009. L’Equipe. Arkistoitu 14.6.2009. Viitattu 29.12.2022. (ranskaksi)
  9. ↑ FC entlässt Soldo - Schaefer auf der Bank gegen Löwen Bundesliga. 24.10.2010. Kicker.de. Viitattu 29.12.2022. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=1._FC_Köln&oldid=23986355”