Siirry sisÀltöön

Jokioinen

Jokioinen
Jockis

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°48â€Č15″N, 023°29â€Č10″E
Maakunta Kanta-HĂ€meen maakunta
Seutukunta Forssan seutukunta
Kuntanumero 169
Hallinnollinen keskus Jokioisten keskustaajama
Perustettu 1873
Kokonaispinta-ala 181,94 kmÂČ
289:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 180,42 kmÂČ
– sisĂ€vesi 1,52 kmÂČ
VÀkiluku 4 795
169:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– vĂ€estötiheys 26,58 as./kmÂČ (31.12.2025)
IkÀjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 56,4 %
– yli 64-v. 29,6 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiĂ€ 96,1 %
– ruotsinkielisiĂ€ 0,4 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 9,0 %
146:nneksi suurin 2026 [4]
Työttömyysaste 8,4 % (2019[5])
Kunnanjohtaja Jukka Matilainen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2025–2029[6]
 ‱ SDP
 ‱ Kesk.
 ‱ Vas.
 ‱ PS
 ‱ Kok.
 ‱ Vihr.

9
7
4
3
3
1
www.jokioinen.fi

Jokioinen (ruots. Jockis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-HĂ€meen maakunnassa suunnilleen keskellĂ€ Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaa kolmiota. Kunnassa on 4 795 asukasta,[2] ja sen pinta-ala on 181,94 kmÂČ, josta 1,52 kmÂČ on vesistöjĂ€.[1]

Jokioisilta itÀÀn on Forssan kaupunki, jonka keskustaan on matkaa noin yhdeksÀn kilometriÀ. Muita naapurikuntia ovat Tammela, Somero, YpÀjÀ ja Humppila.

PysyvÀ asutus vakiintui Jokioisilla 1300-luvulla. TÀmÀ vÀestö tuli todennÀköisesti Loimijoen kautta Satakunnasta. Tiivis kylÀasutus syntyi vasta 1500-luvulla sarkajaon myötÀ. Tyypillinen jokioislainen kylÀ oli rakennettu joenvarsisavikolle, peltojen viereen, hiukan ylÀvÀlle maalle.

Jokioisten historia liittyy kiinteÀsti Jokioisten kartanon historiaan. Jokioisten ensimmÀinen lÀÀnitys tapahtui 11. elokuuta 1565, jolloin Erik XIV lahjoitti Klaus Hornille Jokioisten neljÀnneskunnan veroineen. Kartanon kasvaessa alueesta tuli lopulta pinta-alaltaan Suomen suurin lÀÀnitys, JokilÀÀni.

1700-luvun lopulla Jokioisten kartanoa hoiti Ernst Gustaf von Willebrand, joka myöhemmin myös lunasti kartanon itselleen. HÀnen aikanaan kartano sai nykyisen pÀÀrakennuksensa ja hÀn myös aloitti Jokioisten teollistamisen perustamalla Jokioisiin verkatehtaan vuonna 1796. Vuonna 1804 hÀn perusti Jokioisiin kankirautapajan. Ruotsalainen tehtailija Axel Wilhelm Wahren vuokrasi verkatehtaan 1830-luvulla ja uudisti sen perin pohjin. Wahren ehti olla Jokioisilla kymmenkunta vuotta. HÀn riitautui kartanon kanssa ja siirtyi Loimijokivartta ylÀjuoksulle pÀin, Forssaan.

Eri vaiheiden ja omistussuhteiden jÀlkeen Jokioisten kartano tuli vuonna 1907 Suomen rikkaimman miehen, Alfred Kordelinin omistukseen. Kordelin murhattiin Mommilassa marraskuussa 1917. Koska Kordelinilla ei ollut perillisiÀ, kartano siirtyi valtion omistukseen sisÀllissodan jÀlkeen elokuussa 1918, jolloin se oli edelleen yksi Suomen suurimmista tiloista, kÀsittÀen yli 32 000 hehtaaria.

1920-luvun alussa kartanon siirryttyÀ valtion haltuun Jokioisilla toimitettiin mittava maareformi, jolla torpparit, lampuotit, mÀkitupalaiset, sukuoikeus- ja verorÀlssitilat saivat maansa omistukseensa. Kauppakirjojen allekirjoitettiin Jokioisten kartanossa 3. tammikuuta 1921.

Jokioisten kartanon mailla sijainneessa torpassa syntyi Suomen huomattavimpiin naispoliitikoihin kuuluva Miina SillanpÀÀ. HÀnen syntymÀkotinsa paikalla on muistokivi.

Jokioinen on osa Forssan seutukuntaa ja työssÀkÀyntialuetta ja luetaan perinteisesti myös osaksi Lounais-HÀmettÀ yhdessÀ Forssan seutukunnan kuntien ja nÀihin pohjoisessa ja etelÀssÀ rajoittuvien Urjalan ja Someron kanssa.

LuonnonympÀristöltÀÀn Jokioinen on vÀhÀjÀrvistÀ viljelymaisemaa, jota hallitsevat laajat, pelloksi raivatut savikot ja paikoin nÀiden vÀliin jÀÀvÀt kalliosydÀmiset moreeniselÀnteet.[7] Noin puolet Jokioisten pinta-alasta on metsÀÀ ja puolet peltoa. Kunnan keskiosissa vaihtelua maisemaan tuo Humppilasta Tammelaan jatkuva harjujakso, johon Jokioisissa kuuluu Kirmunharju RehtijÀrven rannalla.

Jokioisten keskeisin vesistö on kunnan ja sen keskustaajaman halki virtaava Loimijoki. PienempiÀ vesiÀ ovat Loimijokeen pohjoisesta laskeva JÀnhijoki ja siihen laskeva RehtijÀrvi. EtelÀstÀ Loimijokeen laskee Tammelan Torronsuosta alkunsa saava Haapajoki, jonka valuma-alueella ei ole jÀrviÀ. Pohjoisessa Jokioisten ja Forssan rajajokena virtaa Forssan KoijÀrvestÀ alkunsa saava Loimijoen sivujoki Kojonjoki, joka laskee Loimijokeen Alastarolla Loimaalla. Toinen Jokioisten jÀrvistÀ on Kojonjokeen laskeva KiipunjÀrvi Kiipun kylÀssÀ Jokioisten ja Humppilan rajalla.

Vuoden 2017 lopussa Jokioisissa oli 5 286 asukasta, joista 3 208 asui taajamissa, 2 050 haja-asutusalueilla ja 28:n asuinpaikat eivÀt olleet tiedossa. Jokioisten taajama-aste on 61,0 %.[8] Jokioisten taajamavÀestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[9] Jokioisten keskustaajama ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Forssan keskustaajaman kanssa, josta tÀmÀn kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 3 208 asukasta.[9] Vuonna 2016 mÀÀritellyistÀ taajamista Vaulammi lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

KylÀt ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

[10]

Kulmakuntia Jokioisilla ovat Lammi, Minkiön asema, Murronkulma, Ojainen ja Saari.

VÀestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vÀestönkehitys viiden vuoden vÀlein vuodesta 1980 lÀhtien. KÀytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Jokioisten vĂ€estönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 025
1985
  
5 369
1990
  
5 573
1995
  
5 675
2000
  
5 677
2005
  
5 754
2010
  
5 720
2015
  
5 425
2020
  
5 139
LĂ€hde: Tilastokeskus.[11]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

YstÀvyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Jokioisten ystÀvyyskaupunkeina ovat olleet Virossa sijaitsevat Narva vuodesta 1989 ja Suure-Jaani vuodesta 1996 alkaen.[12]

Talous ja elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Jokioisten elinkeinorakenne jakautuu palveluihin (64,9 %), jalostukseen (23,3 %) ja maa- metsÀtalouteen (9,6 %).

Jokioisilla sijaitsee TyrinselÀn tuulivoimapuiston neljÀ sÀhköntuotantonsa vuonna 2016 aloittanutta tuulivoimalaa.[13]

Suurimmat työnantajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
Yksi Luonnonvarakeskus Luken rakennuksista Jokioisilla. Rakennus kuului Lukeen yhdistettyyn Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen MMT:hen.

Suurimmat työnantajat Jokioisten kunnan mukaan:[14]

Liikenne ja infrastruktuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Jokioisten kautta kulkevat valtatiet 2 ja 10, ja Jokioinen on kantatie 52:n toinen pÀÀtepiste. Jokioisten kautta on kulkenut myös vuonna 1899 liikenteelle avattu Jokioisten rautatie, Humppilan ja Forssan vÀlinen kapearaiteinen rautatie. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1954 ja tavaraliikenne vuonna 1974, minkÀ jÀlkeen purettiin rataosat Humppilasta Minkiölle ja Jokioisilta Forssaan. Vuonna 1978 aloitettiin museojunaliikenne Jokioisten ja Minkiön vÀlillÀ, ja myöhemmin on rakennettu uudelleen osuus MinkiöltÀ Humppilaan.[15]

EtÀisyyksiÀ Jokioisista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Palvelut ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Jokioisilla on Miinan koulu (ent. Keskustan ala-aste) ja Paanan koulu (entinen Jokioisten ylÀaste, aiemmin Jokioisten-Humppilan ylÀaste). Aiemmin kunnassa ovat toimineet Vaulammin, Kiipun, Kalakosken ja Kuuman koulut. Kalakosken entiselle koululle on suunniteltu aloitettavan vapaa-aikatoimen tapahtumia.

Jokioisilla toimii JokilÀÀnin kansalaisopisto, jonka omistaa Jokioisten kunta yhdessÀ Humppilan ja YpÀjÀn kanssa.

NÀhtÀvyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Jokioisten alueella puhutun kielen perustana on etelÀhÀmÀlÀinen murre, joka kuuluu hÀmÀlÀismurteisiin. Jokioisten murre kuuluu Tammelan alaryhmÀÀn.[17]

Jokioisten pitÀjÀruoiksi nimettiin 1980-luvulla siansivusta kÀÀritty ja uunissa paistettu kylkirulla ja uuniperunat sekÀ ohrapuuro.[18]

Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva Jokioisten seurakunta perustettiin Tammelan seurakuntaan kuuluneena kappeliseurakuntana vuonna 1631. ItsenÀiseksi seurakunnaksi se tuli vuonna 1893.[19] Vuoden 2026 alussa se yhdistetÀÀn Humppilan ja YpÀjÀn seurakuntien kanssa JokilÀÀnin seurakunnaksi.[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Jokioisten alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[21]

Minkiön kylÀssÀ toimii Emmaus-ryhmÀ.

Liikunta ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Jokioisten alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Jokioisten alueen luontoreittejÀ ovat Jokioisten kartanopolku, Puistopolku ja Elonkierto.[22]

Tunnettuja Jokioisilla syntyneitÀ tai vaikuttaneita henkilöitÀ

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
  • Olavi Anttila: Kartanosta kunnaksi Jokioisten historia. Jokioisten historiatoimikunta, 1991. ISBN 952-90-3142-4
  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 VĂ€kiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ VĂ€estö iĂ€n (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Arkistoitu 29.11.2024. Viitattu 5.11.2021.
  6. ↑ Kuntavaalit 2025, Jokioinen Oikeusministeriö. Viitattu 13.9.2025.
  7. ↑ Somerpalo, Sirpa & Luppi, PĂ€ivi: HĂ€meen maakunnallinen maisemaselvitys, s. 20–31. (HĂ€meen liiton julkaisu II:90) HĂ€meenlinna: HĂ€meen liitto, 2003. ISBN 952-9802-54-4
  8. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  9. 1 2 Taajama- ja haja-asutusaluevÀestö iÀn ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  10. ↑ Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 1.7.2013.
  11. ↑ VĂ€estö kielen mukaan sekĂ€ ulkomaan kansalaisten mÀÀrĂ€ ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.2.2018.
  12. ↑ Suomen kuntien ystĂ€vyyskunnat Virossa Suomi ulkomailla: Viro. Viitattu 8.4.2025.
  13. ↑ https://www.megatuuli.fi/hankkeet (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Yleistiedot Jokioisten kunta. Viitattu 5.1.2024.
  15. ↑ Bergström, Matti; Einola, Erkki & Kilpiö, Olavi (toim.): Kapeat kiskot, s. 41–68. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo ja Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3.
  16. ↑ Wendlan puutarha Luonnonvarakeskus. Viitattu 25.2.2021.
  17. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  18. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitĂ€jĂ€ruoat, s. 68. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  19. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Jokioinen”, Historian suursanakirja, s. 184. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  20. ↑ Kohti JokilÀÀnin seurakuntaa 19.6.2024. Tampereen hiippakunta. Viitattu 19.12.2025.
  21. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  22. ↑ Hentman, Raija: EtelĂ€-Suomen retkeilyopas 1, s. 297–336. Minerva Kustannus, 2022. ISBN 978-952-375-312-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]