Pingelapin kieli
| Pingelapi | |
|---|---|
| Oma nimi | Pingelap |
| Tiedot | |
| Alue |  Pohnpein (Pingelap, Ponape) |
| Puhujia | 3 000 |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet mikronesialaiset kielet |
| ISO 639-3 | pif |
Pingelapin kieli (omakielinen nimi: Pingelap) on mikronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Mikronesian liittovaltiossa, Pohnpein osavaltiossa.[1] Kielellä on kaikkiaan noin 3 000 puhujaa. Heistä 2 500 asuu Mikronesian liittovaltiossa: noin 2 000 Ponapella ja 500 Pingelapilla.[2] Kielen ei katsota olevan välittömässä vaarassa. Sen lähimpiä sukulaiskieliä on muun muassa pohnpei, eikä pingelapilla ole tunnettuja murteita.[3]
Pingalap on yleisessä käytössä muun muassa kotona ja kirkossa, kun taas kouluissa ja hallinnon saralla käytetään pohnpeita tai englantia.[4] Suurin osa pingelapin puhujista on kaksikielisiä. Kirjallista materiaali pingelapiksi on julkaistu vain vähän.[5] Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Vain yksittäisiä osia Raamatusta on käännetty pingelapiksi.[7]
Pingelapin sanastosta 81 % on samaa alkuperää kuin pohnpeissa ja 79 % samaa alkuperää kuin mokilissa. Kielen käyttö on varsin aktiivista, mutta puhujat osaavat myös pohnpeita.lähde?
Fonolofgia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Dentaali | Alveolaari | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Lab. | ||||
| Nasaali | m | mʷ | n | ŋ | |
| Klusiili | p | pʷ | t̪ | k | |
| Frikatiivi | s | ||||
| Tremulantti | r | ||||
| Lateraali | l | ||||
Lähde:[8]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Vaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.
Lähde:[8]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reduplikaation lisäksi kielessä käytetään myös triplikaatiota, jossa sana toistetaan kolmesti uuden merkityksen luomiseksi. Mikäli nämä loisivat konsonanttiklusterin, konsonanttien väliin tulee vokaali:[9]
| Pingelapiksi | wen | wenewen | wenewenewen |
| Suomeksi | tanssia | tassia paraikaa | tanssia edelleen |
Pingelapin lukusanat 1–9 riippuvat siitä, mitä lasketaan. Erilliset lukusanansa on esimerkiksi pitkille tai elollisille asioille.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Good, Elaine: Papers in Kosraean and Ponapeic. Canberra: Pacific Linguistics, 1989. ISBN 978-0858833906 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pingelapese 2022. Ethnologue. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Did you know Pingelapese is threatened? 2022. Endangered Languages. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Pingelapese 2022. Glottolog. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Pingelapese language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- ↑ The Pingelapese Language (pdf) 2025. National Foreign Language Resource Center. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Pingelapese written with Latin script 2025. ScriptSource. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Pingilapese in Micronesia, Federated States 2025. Joshua Project. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
- 1 2 Good (1989): s. 2–4, 9–10
- ↑ Good (1989): s. 30
- ↑ Numbers in Pingelapese 2025. omniglot.com. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- kanakanabu
- karoliini
- kiribati
- majeļ
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela
