Pregabaliini
| Pregabaliini | |
 | |
 | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (3S)-3-(aminometyyli)-5-metyyliheksaanihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N03 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C8H17NO2 |
| Moolimassa | 159,23 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 186–188 °C |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ≥ 90 % |
| Proteiinisitoutuminen | <1% |
| Metabolia | Alle 2 % pregabaliinista metaboloituu ja erittyy lähes muuttumattomana virtsaan.[1][2][3] N-metyylipregabaliini |
| Puoliintumisaika | 6-11 tuntia |
| Ekskreetio | munuaisten kautta |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
D(AU) |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | suun kautta, laskimopistoksena |
Pregabaliini (kauppanimi muun muassa Lyrica; lisäksi useita rinnakkaislääkkeitä[4]) on gabapentiinistä edelleen kehitetty antikonvulsiivinenselvennä lääkeaine. Sitä käytetään paikallisalkuisen epilepsian, neuropaattiseen kivun, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja migreenin hoitoon. Yhdysvaltain lääkevirasto FDA on hyväksynyt sen hoidoksi myös fibromyalgiaan, mutta ei yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Lääkkeen toi markkinoille Pfizer vuonna 2004.[5]
Lääkettä on käytetty myös esimerkiksi migreenin ja levottomien jalkojen oireyhtymän hoidossa.[6]
Pregabaliini on aivojen välittäjäaine gamma-aminovoihapon (GABA) johdos. Lääkettä markkinoi ja myy Suomessa Pfizer ja rinnakkaislääketuoja Orifarm. Myös suomalainen lääkeyhtiö Orion valmistaa rinnakkaisvalmistetta kauppanimellä Pregabalin Orion. Lääkekorvaustilaston mukaan yli 71 000 suomalaista käytti vuonna 2012 pregabaliinia sisältävää Lyricaa, näistä vain kymmenesosa epilepsian hoitoon.
Pregabaliinia sisältävät lääkkeet ovat pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavia eli PKV-lääkkeitä, joilla on huumaavia vaikutuksia. Lyrican pakkaukseen on lisätty markkinoille tulon jälkeen punainen varoituskolmio, joka esiintyy myös muiden PKV-lääkkeiden pakkauksissa.[7][6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pregabaliinin löysi lääkekemisti Richard Bruce Silverman Northwestern-yliopistossa Yhdysvalloissa vuonna 1990. Yhdysvaltojen lääkevirasto ja Euroopan lääkevirasto hyväksyivät lääkeaineen vuonna 2004.[8]
Pregabalinin lyhytvaikutteisemman version patentti vanhentui Yhdysvalloissa kokonaisuudessaan kesäkuussa 2019 ja markkinoilla on siitä useita rinnakkaislääkkeitä.[5] Kuitenkin vuonna 2017 Pfizerin Yhdysvaltain markkinoille tuoman hitaasti imeytyvän depot-version Lyrica CR:n patentti on voimassa n. vuoteen 2037.[9]
Käyttökohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kouristuskohtaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pregabaliini on lääkkeille restitentin fokaalisen epilepsian hoidossa hyödyllinen lisä muiden hoitojen rinnalla.[10] Sen teho monoterapiana on vähemmän tehokasta kuin joidenkin muiden.[11] On epäselvää, miten se vertautuu gabapentiiniin tässä käytössä.[11]
Neuropaattinen kipu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The European Federation of Neurological Societies suosittelee pregabaliinia ensilinjan lääkkeeksi diabeettisen neuropatian, postherpeettisen neuralgian ja keskushermoston neuropatiaan liittyvän kivun hoitoon.[12] Enemmistö hyötyy näissä käyttötarkoituksissa siitä kohtalaisesti ja pienempi osa saa merkittävämpää hoitovastetta.[13] Sille annetaan sama painoarvo kuin gabapentiinille ja trisyklisille masennuslääkkeille ensilinjan lääkkeenä.[13] Pregabaliini lievittää kipua yhtä tehokkaasti kuin duloksetiini ja amitriptyliini. Pregabaliinin ja amitriptyliinin tai duloksetiinin yhdistelmähoito tarjoaa lisäkivunlievitystä henkilöille, joiden kipua ei saada riittävästi hallintaan yhdellä lääkkeellä, ja se on turvallista.[14][15]
Tutkimukset ovat osoittaneet, että suuremmilla annoksilla on yhteys suurempaan hoitovasteeseen.[16]
Syöpään liittyvän neuropaattisen kivun hoidossa käyttö on kiistanalaista,[17] vaikka yleistä.[18] Sitä on tutkittu leikkauksen jälkeisen kroonisen kivun ehkäisyssä, mutta sen hyödyllisyys tässä tarkoituksessa on kiistanalaista.[19][20]
Pregabaliinia ei yleisesti pidetä tehokkaana akuutin kivun hoidossa.[13] Tutkimuksissa pregabaliinin hyödyllisyyttä akuutin leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa ei havaittu vaikutusta kokonaiskivun tasoon, mutta potilaat tarvitsivat vähemmän morfiinia ja heillä oli vähemmän opioideihin liittyviä sivuvaikutuksia.[19][21]
Ahdistuneisuushäiriöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pregabaliini on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.[22] Se on tehokas myös sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriön lyhyt- ja pitkäaikaisessa hoidossa sekä preoperatiivisen ahdistuksen vähentämisessä.[23] Pregabaliinin käytöstä muuhun kuin viralliseen käyttöaiheeseen liittyy kuitenkin huolta, koska sen tehokkuudesta monissa sairauksissa ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä eikä haittoja näissä käyttöaiheissa tunneta.[24]
The World Federation of Biological Psychiatry suosittelee pregabaliinia yhtenä useista ensilinjan lääkkeistä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon mutta suosittelee selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI:t), ensilinjan hoitona pakko-oireiseen häiriöön (OCD) ja traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD).[25][26] PTSD:n hoidossa pregabaliini täydentävänä hoitona näyttää olevan tehokas.[24]
Vaikutusmekanismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pregabaliini muistuttaa rakenteeltaan keskushermostossa luonnostaan esiintyvää välittäjäainetta gamma-aminovoihappoa (GABA), joka tyypillisesti vähentää hermosolujen toimintaa. GABA on tärkein epileptisiä kohtauksia estävistä välittäjäaineista. Pregabaliini heikentää kalsiumin virtausta hermosolun sisälle, mikä estää hermosolujen toimintaa ja vähentää kiputiloihin, ahdistuneisuutiloihin ja epilepsiaan liittyvien välittäjäaineiden vapautumista. Pregabaliinin väärinkäytön vaikutusmekanismia ei kokonaan tunneta, mutta myös monilla muilla GABA-järjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä, esimerkiksi bentsodiatsepiineilla, on väärinkäyttöpotentiaalia.[6]
Aineenvaihdunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pregabaliinin metabolia ihmisellä on merkityksetöntä. Radioaktiivisesti merkityn pregabaliiniannoksen jälkeen noin 90 % annetusta annoksesta erittyi virtsaan muuttumattomana pregabaliinina. Pregabaliinin virtsasta löytyvän päämetaboliitin, N-metyylipregabaliinin osuus annoksesta oli 0,9 %. Prekliinisissä tutkimuksissa pregabaliinin S-enantiomeeri ei rasemisoidu R-enantiomeeriksi hiirillä, rotilla, kaneilla eikä apinoilla.[27]
Pregabaliinin olematon metabolisoituminen on hyödyllinen ominaisuus potilaille joilla on vaikea maksavaurio.[28]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pregabaliinista tehtiin vuonna 2012 neljänneksi eniten haittavaikutusilmoituksia Fimean lääkkeiden haittavaikutuksia koskevaan tietokantaan.[29] Pregabaliinin käytön yleisimpiä haittavaikutuksia ovat:
Hyvin yleisiä (enemmän kuin 10 %:lla): huimaus, väsymys.[30]
Yleisiä (1–10 %:lla): näön hämärtyminen, kaksoiskuvat, lisääntynyt ruokahalu, euforia, sekavuus, värikkäät unet, muutokset seksuaalisuudessa, ärtyneisyys, ataksia, keskittymiskyvyn muutokset, koordinaatiokyvyn muutokset, muistivaikeudet, vapina, puhekyvyn muutokset, parestesia, kiertohuimaus, suun kuivuminen, ummetus, oksentelu, lisääntyneet ilmavaivat, erektiovaikeudet, uupumus, turvotukset, epänormaali kävelytyyli, painon lisääntyminen.[30]
Epätavalliset (0,1–1 %:lla): masennus, letargia, levottomuus, hallusinaatiot, silmien nykiminen, tuntoaistin muutokset, takykardia, syljenerityksen lisääntyminen, hikoilu, kuumat aallot, kutina, lihaskrampit, lihaskipu, nivelkivut, virtsaamisvaikeudet, muutokset verenkuvassa, munuaiskivet.[30]
Harvinaiset (< 0,1 %:lla): neutropenia, muutokset sydänsähkökäyrässä, verenpaineen muutokset, haimatulehdus, nielemisvaikeudet, virtsamäärän väheneminen, lihasvaurio, itsetuhokäyttäytyminen, estottomuus.[30]
Väärinkäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pregabaliinilla on myös väärinkäyttöpotentiaalia sen miedosti euforisoivasta vaikutuksesta johtuen. Kuitenkin tämä vaikutus pienenee pregabaliinin pitkäaikaisessa käytössä, kun lääkkeeseen kasvaa toleranssi.[31] Riski matalilla annoksilla riippuvuuteen on pieni, vasta nostamalla annosta huomattavasti yli hoitoannoksen ja käyttämällä näin pidempään kasvaa riippuvuusriski suuremmaksi.[32]
Pregabaliini on noussut huumekäytössä perinteisten huumaavien lääkkeiden kuten opiaattien ja bentsodiatsepiinien rinnalle.[29]
Pregabaliinia käytetään myös sekaisin alkoholin kanssa, ja myös tämä voi olla hengenvaarallista, erityisesti jos pregabaliinia ja alkoholia otetaan suuria määriä, tarkoittaen 600 mg:n maksimiannostuksen ylitystä esimerkiksi useilla grammoilla.[7]
Laki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pregabaliini on luokiteltu huumausaineeksi 1.6.2023 alkaen[33] valtioneuvoston asetuksessa huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista.[34]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ben-Menachem E: Pregabalin pharmacology and its relevance to clinical practice. Epilepsia. 2004;45 Suppl 6:13-8. (PubMed ID 15315511)
- ↑ FDA Label Pregabalin
- ↑ https://go.drugbank.com/drugs/DB00230
- ↑ Lääkehaku Fimea.
- 1 2 Eric Sagonowsky: Lyrica generics roll: Pfizer blockbuster finally hits patent cliff Fierce Pharma. 22.7.2019. Viitattu 5.7.2022. (englanniksi)
- 1 2 3 Pregabaliini (Lyrica) Päihdelinkki.fi. 5.12.2017. Viitattu 16.6.2019.
- 1 2 Onnettomuuspilleri - MOT - Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 26.11.2024. (suomeksi)
- ↑ Lyrica (pregabalin) FDA Approval History Drugs.com. Viitattu 16.6.2025. (englanniksi)
- ↑ FDA Approves Lyrica CR Carlisle & Associates. 12.10.2017. Viitattu 5.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Mariangela Panebianco, Rebecca Bresnahan, Anthony G Marson: Pregabalin add-on for drug-resistant focal epilepsy. Cochrane Database of Systematic Reviews, 29.3.2022, 2022. vsk, nro 4. PubMed:35349176 doi:10.1002/14651858.CD005612.pub5 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- 1 2 Qin Zhou, Jinou Zheng, Lu Yu, Xiaoyan Jia: Pregabalin monotherapy for epilepsy. Cochrane Database of Systematic Reviews, 17.10.2012, 2012. vsk, nro 10. PubMed:23076957 doi:10.1002/14651858.CD009429.pub2 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ N. Attal, G. Cruccu, R. Baron, M. Haanpää, P. Hansson, T. S. Jensen, T. Nurmikko: EFNS guidelines on the pharmacological treatment of neuropathic pain: 2010 revision. European Journal of Neurology, 2010-09, 17. vsk, nro 9, s. 1113. doi:10.1111/j.1468-1331.2010.02999.x ISSN 1351-5101 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- 1 2 3 Sheena Derry, Rae Frances Bell, Sebastian Straube, Philip J Wiffen, Dominic Aldington, R Andrew Moore: Pregabalin for neuropathic pain in adults. Cochrane Database of Systematic Reviews, 23.1.2019, 2019. vsk, nro 5. PubMed:30673120 doi:10.1002/14651858.CD007076.pub3 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kathrin Fischer: Combination therapy for painful diabetic neuropathy is safe and effective. (arkistoitu) NIHR Evidence, 6.4.2023. National Institute for Health Research. doi:10.3310/nihrevidence_57470 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Solomon Tesfaye, Gordon Sloan, Jennifer Petrie, David White, Mike Bradburn, Steven Julious, Satyan Rajbhandari, Sanjeev Sharma, Gerry Rayman, Ravikanth Gouni, Uazman Alam, Cindy Cooper, Amanda Loban, Katie Sutherland, Rachel Glover, Simon Waterhouse, Emily Turton, Michelle Horspool, Rajiv Gandhi, Deirdre Maguire, Edward B Jude, Syed H Ahmed, Prashanth Vas, Christian Hariman, Claire McDougall, Marion Devers, Vasileios Tsatlidis, Martin Johnson, Andrew S C Rice, Didier Bouhassira, David L Bennett, Dinesh Selvarajah: Comparison of amitriptyline supplemented with pregabalin, pregabalin supplemented with amitriptyline, and duloxetine supplemented with pregabalin for the treatment of diabetic peripheral neuropathic pain (OPTION-DM): a multicentre, double-blind, randomised crossover trial. The Lancet, 2022-08, 400. vsk, nro 10353, s. 680–690. PubMed:36007534 doi:10.1016/S0140-6736(22)01472-6 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Rainer Freynhagen, Ralf Baron, Yoshiharu Kawaguchi, Rayaz A. Malik, Diane L. Martire, Bruce Parsons, Roberto D. Rey, Stephan A. Schug, Troels Staehelin Jensen, Thomas R. Tölle, Takahiro Ushida, Ed Whalen: Pregabalin for neuropathic pain in primary care settings: recommendations for dosing and titration. Postgraduate Medicine, 2.1.2021, 133. vsk, nro 1, s. 1–9. doi:10.1080/00325481.2020.1857992 ISSN 0032-5481 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Michael I. Bennett, Barry Laird, Chantal van Litsenburg, Meryem Nimour: Pregabalin for the Management of Neuropathic Pain in Adults with Cancer: A Systematic Review of the Literature. Pain Medicine, 2013-11, 14. vsk, nro 11, s. 1681–1688. doi:10.1111/pme.12212 ISSN 1526-2375 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Howard P: Palliative care formulary (6 ed.), s. Chapter 4 Central Nervous System. Pharmaceutical press, 2017. ISBN 978-0-85711-348-1
- 1 2 Hance Clarke, Robert P. Bonin, Beverley A. Orser, Marina Englesakis, Duminda N. Wijeysundera, Joel Katz: The Prevention of Chronic Postsurgical Pain Using Gabapentin and Pregabalin: A Combined Systematic Review and Meta-Analysis. Anesthesia & Analgesia, 2012-08, 115. vsk, nro 2, s. 428–442. doi:10.1213/ANE.0b013e318249d36e ISSN 0003-2999 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Luis Enrique Chaparro, Shane A Smith, R Andrew Moore, Philip J Wiffen, Ian Gilron: Pharmacotherapy for the prevention of chronic pain after surgery in adults. Cochrane Database of Systematic Reviews, 24.7.2013, 2021. vsk, nro 6. PubMed:23881791 doi:10.1002/14651858.CD008307.pub2 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Thomas W. Hamilton, Louise H. Strickland, Hemant G. Pandit: A Meta-Analysis on the Use of Gabapentinoids for the Treatment of Acute Postoperative Pain Following Total Knee Arthroplasty. Journal of Bone and Joint Surgery, 17.8.2016, 98. vsk, nro 16, s. 1340–1350. doi:10.2106/JBJS.15.01202 ISSN 0021-9355 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ April Slee, Irwin Nazareth, Paulina Bondaronek, Yifeng Liu, Zhihang Cheng, Nick Freemantle: Pharmacological treatments for generalised anxiety disorder: a systematic review and network meta-analysis. The Lancet, 2019-02, 393. vsk, nro 10173, s. 768–777. doi:10.1016/S0140-6736(18)31793-8 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Review finds little evidence to support gabapentinoid use in bipolar disorder or insomnia. NIHR Evidence, 17.10.2022. National Institute for Health Research. doi:10.3310/nihrevidence_54173 Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu. (englanniksi)
- 1 2 James S. W. Hong, Lauren Z. Atkinson, Noura Al-Juffali, Amine Awad, John R. Geddes, Elizabeth M. Tunbridge, Paul J. Harrison, Andrea Cipriani: Gabapentin and pregabalin in bipolar disorder, anxiety states, and insomnia: Systematic review, meta-analysis, and rationale. Molecular Psychiatry, 2022-03, 27. vsk, nro 3, s. 1339–1349. PubMed:34819636 doi:10.1038/s41380-021-01386-6 ISSN 1359-4184 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Borwin Bandelow, Leo Sher, Robertas Bunevicius, Eric Hollander, Siegfried Kasper, Joseph Zohar, Hans-Jürgen Möller, WFSBP Task Force on Mental Disorders in Primary Care, WFSBP Task Force on Anxiety Disorders, OCD and PTSD: Guidelines for the pharmacological treatment of anxiety disorders, obsessive–compulsive disorder and posttraumatic stress disorder in primary care. International Journal of Psychiatry in Clinical Practice, 2012-06, 16. vsk, nro 2, s. 77–84. doi:10.3109/13651501.2012.667114 ISSN 1365-1501 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Terri M Wensel, Krystal W Powe, Marshall E Cates: Pregabalin for the Treatment of Generalized Anxiety Disorder. Annals of Pharmacotherapy, 2012-03, 46. vsk, nro 3, s. 424–429. doi:10.1345/aph.1Q405 ISSN 1060-0280 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/5486971#section=Metabolism-Metabolites
- ↑ Stephen V. Sobel: Successful Psychopharmacology: Evidence-Based Treatment Solutions for Achieving Remission, s. 135. W. W. Norton & Company, Incorporated, 2012. ISBN 978-0-393-70857-8
- 1 2 Riikka Kaihovaara: Onnettomuuspilleri: käsikirjoitus. 17.01.2014 - 13:20. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/17/onnettomuuspilleri-kasikirjoitus
- 1 2 3 4 https://pharmacafennica.fi/spc/2667454 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Chalabianloo, F: Pregabalin and its potential for abuse. Journal of the Norwegian Medical Association, 2009, 129. vsk, nro 3, s. 186–187. PubMed:19180163 doi:10.4045/tidsskr.08.0047 ISSN 0029-2001 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Fabrizio Schifano: Misuse and Abuse of Pregabalin and Gabapentin: Cause for Concern? CNS Drugs, 1.6.2014, 28. vsk, nro 6, s. 491–496. doi:10.1007/s40263-014-0164-4 ISSN 1179-1934 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pregabaliini ja kolme uutta muuntohuumetta otetaan valvontaan huumausaineena 8.12.2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 20.6.2025.
- ↑ https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080543
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- DrugBank: Pregabalin (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- PubChem: Pregabalin (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Pregabalin (englanniksi)
- Pfizer.fi: Lyrica (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vuosikymmenen odotus päättyy: Lyrica muuttuu kolmiolääkkeeksi Suomen Kuvalehti 7.9.2015
GABAergiset | |
|---|---|
GABAAR PAM | Barbituraatit: barbeksakloni • fenobarbitaali • metarbitaali • metyylifenobarbitaali • pentobarbitaali • primidoni • Karbamaatit: felbamaatti • Bentsodiatsepiinit: diatsepaami • klobatsaami • klonatsepaami • kloratsepaatti • loratsepaami • midatsolaami • nimetatsepaami • nitratsepaami • tematsepaami • Muut: bromidi (kaliumbromidi, natriumbromidi) • imepitoiini • paraldehydi • stiripentoli |
| GABA-T -inhibiittorit | Rasvahapot (ja liittyvät): valproaatti • valpromidi • valproaatti pivoksiili • vigabatriini |
| Muut | GABAR-reseptorinaktivoijat: progabidi • GAT-1 -inhibiittorit: tiagabiini |
Kanavamodulaattorit | |
|---|---|
| Hydantoiinit: etotoiini • fenytoiini • fosfenytoiini • mefenytoiini • Karboksamidit: eslikarbatsepiiniasetaatti • karbamatsepiini • okskarbatsepiini • Muut: lakosamidi • lamotrigiini • rufinamidi • topiramaatti • tsonisamidi | |
| Kalsium-salpaajaat | Oksatsolidiinidionit: etadioni • parametadioni • trimetadioni • Suksinimidit: etosuksimidi • fensuksimidi • mesuksimidi • Gabapentinoidit: gabapentiini • pregabaliini |
| Kalium-avaajat | retigabiini |
Muut | |
|---|---|
Hiilihappoanhydraasi-inhibiittorit | Sulfonamidit: asetatsolamidi • etoksotsolamidi • sultiaami |
Muut | beklamidi • brivarasetaami • etirasetaami • kannabidioli • levetirasetaami • perampaneeli |
